Hongkong

Ihan kamala nälkä! Heräsin koneessa kun kysyivät aamiaisesta ja vastasin vaan jotain ymmärtämättä mitä tuli sanottua ja sain aamiaiseksi Shanghai Noodles with Chicken. Ei oikein laskenut... Oli sen kaverina onneksi jogurtti, hedelmäsalaattia ja croissant. Ja mun armas vierustoveri koneessa lahjotti oman hedelmäsalaattinsa kun huomas että nuudelit ei laske. Nälkä silti jäi...

Frankfurtin kenttä oli vähän omituinen. Turvatarkastus oli juuri ennen porttia ja teki mun kameralle jonkun venom checkin. Myrkky tarkistus kameralle??? Käytännössä ne pyyhki sen jollain pyyhkeellä ja toivotti hyvää matkaa. Koneeseen pääsyä odoteltiin mukavan avarassa tilassa josta oli maisemat kentälle.

Koneeseen päästiin järjestyksessä takaa eteenpäin kymmenisen riviä kerrallaan. Mun ei tarvinu kauaa odottaa ja olin ekana meidän penkkirivissä. Katoin Frankfurtin kentällä että se mun viereinen paikka on edelleen vapaana ja tuulettelin ajatusta että on tilaa! Oli aavistuksen pettymys kun siihen sitten tulikin matkustaja, sellainen nuorehko (mä oon tosi huono arvioimaan ikää...) max 30v aasialaismies mustassa puvussa. Se oli ihan herttanen matkatoveri, hymyili vaan sievästi kun mä käänsin ja väänsin penkissäni. Ja tosiaan aamulla sain siltä hedelmäsalaatin kun ei nuudelit laskenu. Mulle ei selvinny myöskään että mikä se toinen aamiaisvaihtoehto olis ollu...

Matka meni ihan mukavasti. Penkki ei ollut kaikista miellyttävin nököttää tuntikausia, mutta nukuin kyllä ihan sujuvasti muutaman tunnin. Leffavalikoima oli hyvä, katoin uusimman Pirates of the Caribbeanin ja X-Men First Class. Jälkimmäisessä mua häiritsi ihan hirveesti kun Xavierin näyttelijä on mun päässäni aina Becoming Jane leffan miespääosan Lefroy (ja nyt mä alan kuulostaa Katrilta...). Maisemat oli koneesta hienot ja lennon kulkua sai seurattua kartalta, sieltä löytyi myös mm. paljonko matkaa on jäljellä ajassa ja kilometreissä.

 

auringonlaskua

lähellä Hongkongia, kenttä on ihan meren rannalla ja kone laski korkeutta pitkäsi meren päällä

Nyt on edessä odotusta ennen viimeistä lentoa. Kellonajoista alan oleen aivan pihalla, täällä kello lähentelee kohta kymmentä aamusti ja ymmärtääkseni kotona on viä yö? Vähän väsyttää mutten oikein tiedä kannattaako tässä kohtaa ottaa päikkäreitä... Lento lähtee 14.55 kohti Perthiä.

***jatkoa Hongkongista. Otin parin tunnin torkut ja hain syötävää niin alkaa väsymys väistyyn. Hongkongin kenttä on osoittautunut aika mielenkiintoiseksi. Meri on todellakin ihan nurkalla! Havainnollistamaan pari kuvaa:

portilta oikealle, toi lasi rannan tuntumassa on vaan heijastus ikkunasta

ja vasemmalle, sama heijastus

taksi tuli =D

@ Frankfurt Airport

Blaah... Terminaaliin tultiin koneelta bussilla ja noin 23 meistä about 25:tä matkustajasta lähti rappusia vasemmalle ja mä hyvin orpona katselin oikealle ... jatkolennot. Yksi toinen yhtä eksyneen näköinen lähti sentään samaan suuntaan. Lähes autioita käytäviä ja ainoa tieto suunnasta oli lipussa Terminal 2 Area E. Opasteet vain Gates E ja backage claim... Kävin kerran kääntämässä risteyksessä jossa piti valita että tullattavaa ei tullattavaa, kunnes löysin ihmisen! Oli jopa vielä kentän henkilökuntaa ja osas neuvoa mut oikeaan suuntaan. Hah, ihan oikeaan suuntaan olin menossa, mutta rohkeus vaan loppu siinä tullaus-ovella. Löysin alueen E ja reippaana käytin lähtöselvitysautomaattia josta sai tulostaa liput. Ihan niin kuinka mun eilen tekemä check in opasti.

Matkasuunnitelmassa lukee Finnairin koneeksi Airbus A320 Jet. Hieman hämmensi huomata turvallisuusohjeissa lukevan Embraer 170. Ehkäpä meille riitti tollanen pienin mahdollinen kone Finnairin koneista kun kerran matkustajia ei ollut kun reilu 20. Lento sinänsä meni hyvin, alkuun koneessa oli tosi lämmin ja nukahdin. Heräsin sitten siihen että nenä oli jäässä! Onneksi otin fleecepeiton mukaan, heti tuli käyttöä. Minzu anto mulle myös matkalukemista, James Patterson Sundays at Tiffany's. Ihan viihtyisää lukemista oli. Tai on edelleen, ei siis vielä luettuna loppuun.

Nyt hihnalle laukku
ja viimeinen kuppi naamaan
Kohta pilvien päältä
voin muistaa tämän maan
Ei mulla oo tarkkaa suuntaa
mä menen minne sattuma johtaa
Mulla on mukana kuvat
mutta katseet eivät kohtaa
Isä olen täällä maailman toisella puolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa
Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa
Mä oon kujia kulkenut
jäljessä lapsien parvet
Niiden silmissä iloa
ja kovan elämän arvet
Sydän huutamaan jää joka hetkeen
mutta tartun niihin muistoissa
Vaikkei tavattais koskaan
kaikki kulkee mun matkassa
Isä olen täällä maailman toisella puolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa
Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa

http://lyricstranslate.com

Kuten olettaa saattaa niin toimiva pistorasia löytyi ja saan ladattua koneeseen virtaa. Netti on maksullinen 4,95€/1h. Vielä .... 2,5h odotusta.

Helsinki-Vantaa

Akku on vähissä joten vain lyhyt päivitys, koitan jatkaa Frankfurtista.

Auto lähti eilen uuteen kotiin!! Ei mennyt ollenkaan tiukoille ei... Menikin sitten tutulle ja toivottavasti palvelee hyvin, katsastuksesta meni heittämällä läpi ja ajoaikaa on helmikuulle 2013. Auto lähti niin että samalla matkaa käytiin ajamassa se uuteen kotiin kun lähdettiin Vantaalle. Olin viime yön jo Vantaalla Porin opiskeluajoilta tutun Minzun luona. (KIITOS MINZU! Oli ihan mielettömän mukavaa nähdä ja jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin!) Illalla hieman päänvaivaa aiheutti viime öinen kellojen vaihto talviaikaan mutta selvittiin. Minzu toi mut suoraan Terminaali 2:n joka oli nappi valinta, ilman odotusta lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen! Rinkan remmejä koitin teippailla kotona jesarilla, mutta tais olla jotain sekundajesaria kun ei pitänyt... Ei se kuitenkaan pahalta näyttänyt ollenkaan. Jostain se oli ottanu vähän lisää painoo kun kentällä puntari näytti tasan 12kg. Kotipunnituksen jälkeen sinne laitettiin vaan villasukat... Onko mulla 2kg painoset villasukat?

Tänään oli myös se päivä että blogilinkki pääsi jakoon, näin alkuun Facebookin kautta. Työkaverit ja ne jotka ei FB:ssa oo saa sen sitten kun löydän sen toimivan pistorasian... (istun pistorasian vierellä lattialla muttei sieltä virtaa tuu!) Tää se nyt sitten olis, mun reissublogi, josta löytyy tuntoja ja tilityksiä valmistautumisesta ja nyt (vihdoin) oikeasta reissusta. Kommentteja saa laittaa!

onni on pokkarikamera ja itselaukaisin

Romut kasassa, 10,2kg

Ja nyt mä lähden katsastaan auton kun se olis saamassa uuden kodin, ehkä. Pessimisti ei pety.

pakkaamisen sietämätöntä keveyttä

Aloitin eilen pakkaamisen. Otin rinkan esiin ja tuuppasin sinne ensimmäisenä parit tuliaiset keskelle rinkkaa. Jostain jossain kohtaa luin tai sain vinkin että painavimmat kannattaa pakata rinkkaan keskelle. Sitten asettelin sinne pussukallisen lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita, käsilaukun (mahtaakohan olla turhake reissussa) ja aloin katella vaatteita. Kun sain vaatteet kasaan, muutamia kuivumassa olevia lukuunottamatta, tein ensimmäisen koepakkauksen. Rinkkaan jäi vielä tilaa vaikka kuinka! Ja ei se painanut selässä oikein mitään! Mitähän multa on nyt pahasti unohtumassa...

Mukaan on tulossa:
- miniläppäri + laturi
- kamera, laturi + usbpiuha
- känny+laturi
- ipod piuhoineen
- ledilamppu
- pari lukkoa
- särkylääkkeitä, bepanthen ja sekalainen sakki muita lääkkeitä
- hiusharja, ponnareita, matkakokoiset shampoo + hoitoaine, hammasharja+tahna ja kynsisakset
- useampi toppi
- 3 pitkähihaista paitaa
- kauluspaita
- farkut, 2 caprit, mustat suorat housut
- collegetakki ja villasukat
- alusvaatteita ja sukkia
- huivi ja vyö
- pyyhe (retkipyyhe, kuivuu nopeasti ja menee pieneen tilaan)
- kenkäosastolla lenkkarit jalkaan ja crocsit laukkuun, jotku siisti kävelykengät täytyy ostaa...

Passi, lentolippu, viisumi, matkavakuutustodistus ja hostellin varauspaperit on jo pakattuna.

vaatteet odottamassa laukkuun sullomista

Ja tänään... Tänään mä alotan kaikkea mutta näyttää siltä etten saa mitään tehtyä loppuun. Tänään tuli myös palkkakuitti maanantaina tilille kilahtavasta saldosta, mut oli merkitty palkattomalle 24.10. lähtien ja tilistä puuttuu vaatimattomat 653e. Syy löytyi duunin henkilöstöosaston luetun ymmärtämisestä ja virhe on korjattu, tiistaina tulee sitten puuttuvat hillot tilille. Toivottavasti lauantain lottoarvonnassa tärppää kun ei autokaan tunnu kelpaavan kenellekään...

murheita

Auto ei mee kaupaksi ja aika alkaa olla vähissä... Blaah, pistää vähän masentaan. Viime viikolla sain kaikki asiat ihan hienosti hoidettua, jopa sen rotuyhdistyksen jutun sovitusti toimitukselle ja musta jopa tuntu että siitä tuli ihan kelpo! Ite en sitä tosin lehdestä pääse lukeen ennen ens vuotta...

Nuorimmainen jäi viikonloppuna sitten Paraisille. Mentiin lauantaina iltapäivästä ja mä pakenin ennen aamiaista sunnuntaina. En mitenkään halunnut viimeiseksi muistoksi tosta reissusta kuvaa koira rukasta pönttö päässä jäämässä oven taakse katsoen mua syyttäen hylkäämisestä. Niinpä pakenin kun koirat sai aamuruuan niin Kekkuli ei edes huomannut mun lähtevän eikä mua jäänyt painamaan sen katse... Typerää ehkä, mutta siltä se tuntu silloin ja vielä tänäänkin oon tyytyväinen ratkaisuun niin se riittää mulle. Hyvin hyvin lohduttavaa on että siellä on mennyt ihan mukavasti.

Itse reissun valmisteluja en oo saanut aikaseks oikein mitään, notkun naamakirjassa, katselen teho-osastoa koneelta ja kattelinpa tässä parin päivän aikana koko Game of Thronesin ekan tuotantokaudenkin... Kaikkea muuta siis kun hyödyllistä toimintaa. En ymmärrä mikä viime hetken jumitus mulla on menossa. Vähän oon vaatteita kattellu kasaan ja käynyt apteekista hakeen pienen selviytymispakkauksen verran tavaraa. Mukaan lähtee nyt sitten rinkan lisäksi käsimatkatavaroihin perässä vedettävä laukku. Sinne mahtuu vähän enemmän kun rinkan mukana olevaan reppuun ja koska se on vanha ja aikanaan ollut ilmainen, sen voi tarvittaessa hylätä johonkin.

Mitään läksiäisiä mulle ei tuu. Musta olis vähän kiusallista jos olisi jotku kekkerit, en tykkää olla keskipisteenä. Mutta työkavereiden kanssa oli mukava käydä syömässä ja odotan perjantaita lämmöllä kun muutamia ystäviä ja sukulaisia tulee illalla käymään. Syödään ja jutustellaan. Tänään käytiin kummityttöjen ja Iinan & Satun kanssa polskimassa Ikaalisissa, kiitos vain että pyysitte mukaan! Lauantaina äiti sitten vie mut Vantaalle Minzun luo, joka on luvannut mut heittää sunnuntaiaamuna kentälle. Sen jälkeen oonkin sitten ihan yksin... Perthissä Allison (nahkacollie kasvattaja jonka kanssa olen ollut yhteyksissä) tarjoutui viemään mut kentältä hostellille joten se puoli on hoidossa. Edelleen suunnitelma on yöpyä se eka yö kentällä.

lähtö lähestyy

Toisaalta olisin jo ihan valmis lähteen, mutta sitten toisaalta... Hirvittävän paljon on tekemistä ja kalenteri täynnä ohjelmaa. Ja kun jotain saa tehtyä huomaat että lisää vaan löytyy. Ja töihin olen aikalailla jo kypsä. Voisin niiiiiin jäädä jo kotiin!

Eilen oli oikein ihana ilta, oltiin "vanhojen" työkavereiden kanssa syömässä Tampereella, kiitos teille! Kotona sitten odottelikin potilas. Nuorimmainen koirista oli maanantaina leikkauksessa nivusessa olleesta patistaan ja kulkee nyt pari viikkoa tötterö/pönttö/kuuppa (kauluri ettei pääse haavaan käsiksi) päässä. Tänään olisi illalla ohjelmassa koiraseuran syyskokous ja sen jälkeen vähän tietoteknistä tukea Koulukadulla. Huomenna on äitin tanssipäivä niin oon illan grillillä. Perjantaina ei sitten pitäisikään olla mitään erityistä, Kuorosota alkaa telkkarista ja sitä olisi vähän pakko katsoa kun mukana on "oman kylän" Hämeenkyrön kuoro! Lauantaina vien tuon nuorimmaisen hoitopaikkaansa Paraisille ja tuun sieltä takaisin sunnuntaina. Itkua tiherrän varmasti koko kotimatkan... Ei paljon tyhjää löydy kalenterista tältä viikolta ja jossain kohtaa täytyis saada viimeisteltyä rotuyhdistyksen lehteen juttu joka on ollut tekeillä kesästä saakka... On niin paljon mukavampi kirjoittaa kun on paineita <3

Reissua varten on sinänsä asiat hanskassa. Lentolippu, vakuutus, viisumi ja majoitusvaraus tulostettuna ja valmiina rinkassa. Varmuuden vuoksi hankittuna Visa Electron Debit/Credit-kortin kaveriksi. Rahaa on ihan liian vähän ja se jos mikä vähän hirvittää, mutta sillä mitä matkaan tulee mukaan pärjää kyllä ainakin ensimmäisen kuukauden. Marraskuun lopulla tulee vielä parin viikon tili plus joulukuun alussa hurja 138e veronpalautus. Saa tolla veronpalautuksellakin muutamaksi yöksi katon pään päälle... Matkakassaa helpottaisi kovasti jos joku ostaisi mun auton: http://www.nettiauto.com/ford/focus/4327937

Perillä on kontakti olemassa nyt myös Melbournen seutuville Castlemaineen koirien kautta. Kun oon siellä suunnalla oon tervetullut vierailulle ja jotain työtäkin voisi löytyä 50 eekkerin tilalta...

Epäilyksiä...

Miksi mä haluan lähteä? Haluanko oikeasti lähteä? Mitä mä siellä teen... Millä mä elän? Budjetti on hyvin onneton joten töitä pitää löytyä PIAN, mutta mitä jos töitä ei löydy? Mitä jos rahat loppuukin ja täytyy tulla kotiin...! Mitä jos koirille sattuu jotain sillä välin kun oon poissa!!

Jos kysyt näitä kasvotusten mä hymyilen nätisti ja selitän että nyt on mentävä jos joskus meinaa mennä. Meen tekeen sitä mikä milloinkin hyvältä tuntuu ja mihin on mahdollisuus, teen töitä kun niitä löytyy ja oon vaan silloin kun talous ja tilanne sen sallii. Ja jos töitä ei löydy tai tulee jotain muuta murheita niin pääsee sieltä aina takasin. Koirat on parhaassa mahdollisessa hoidossa, jos jotain tulee niin se olisi varmasti tullut vaikka mäkin olisin ollut paikalla enkä olisi sitä estää voinut.

Ihan tosissaan jännittäähän ja arveluttaahan mua lähteä, mutta kun _mä haluan_ lähteä ja nyt siihen on mahdollisuus niin lähden. Jos sitä jää liian pitkään miettimään mitä kaikkea voi tapahtua niin loppuu rohkeus.

Ekaksi viikoksi 1.-7.11. on varattuna peti kuuden hengen dormista. Hostelliksi valikoitui ihan noiden käyttäjä arvostelujen perusteella sellainen paikka kun Beatty Lodge http://www.beattylodge.com.au/. Oletusarvona on että kyseessä olisi sellainen perussiisti paikka perusjutuilla. Ihan keskustassa tuo ei oo mutta julkisilla pääsee kulkeen eikä oo kuitenkaan kyse kun ekasta viikosta tässä kohtaa. Lauantaina 5.11. oon menossa perthiläisen nahkacolliekasvattajan (Allison Parsons, Adarstern) kanssa collie- & shelttinäyttelyyn!