Työstävapautushakemus:
Laitettu alustavasti hakemus ajalle 7.11.2011 - 15.6.2012. Tää sillä ajatuksella että voisin pitää pari viikkoa lomaa ennen työstävapautuksen alkua (24.10. ->). Toisessa päässä sitten taas pitäisin lomaa sen mitä on kertynyt ja sillä lyhentäisin työstävapautusaikaa, töihin voisin kuitenkin mennä takaisin 15.6.2012.
Vastausta ei oo kuulunut.
Viisumi:
Viisumin täyttöä on kertaalleen harjoiteltu, mutta en uskalla viä oikeasti hakea kun jos tää matkasuunnitelma ei toteudukaan. WH viisumi kun myönnetään once in a lifetime niin en uskalla ottaa riskiä että se menee hukkaan. Toisaalta paine kasvais jos viisumin vaan hakis jo... En kuitenkaan. Parempi jättää vielä sen verran "takaporttia" että voi vain siirtää suunnitelmaa vaikka vuodella JOS tulee tarpeeseen.
Lennot:
Pyörryksissä kaikkien hakukoneiden kanssa! Miksi meno-paluu on halvempaa (per suunta laskien) kun yhteen suuntaan matka??? Enkä oo löytänyt konetta jolla voisin tehdä meno-paluu haun siten että paluu on toisesta kaupungista kuin menomatkan päätepysäkki. Yhden suunnan lennon hinta on tällä hetkellä noin 700e, meno paluun saisi noin 1200e. Halvat lennot olis tottakai kiva, mutta niin olis myös lento vain yhdellä koneen vaihdolla ja ilman että täytyy tehdä check-out välissä. Lentojen suhteen on vaikea tehdä päätöksiä kun kaikki on ihan auki. En edes ole päättänyt mihin kaupunkiin lentäisin, mutta Helsingistä lähtö kuitenkin. En jaksa lähteä seikkailemaan Ryanairilla Lontooseen Stanstedille ja sieltä Heathrowlle romujen kanssa. Ellei sitten löydy huipputarjouksia joilla säästyy satasia vaikka ottaa laskelmiin mukaan matkakulut Stansted-Heathrow.
Minne ja mitä:
Vahvimmilla on edelleen suunnitelma lentää Perthiin jossa olla jonkun aikaa ja etsiä töitä. Edelleen haaveilen myös farmitöistä, ei niinkään mikään kurpitsan poiminta kiinnosta. Perthistä sitten etenisin rannikkoa pitkin Cairnsiin saakka ilman mitään erityisempää suunnitelmaa tai aikataulua, suuntaisin sinne mikä sillä hetkellä hyvältä tuntuu ja olisin sen aikaa kun hyvältä tuntuu tai töitä riittää. Muutaman nahkacollie kasvattajan/harrastajan haluaisin tavata ja käydä katsomassa nahkoja jossain näyttelyssä muttei silläkään ole väliä ketä ja missä. Nyt on myös alkanut nostaa päätään että jos suunnitelman kääntäisi ympäri; lentäisikin Cairnsiin ja tulisi sieltä sitten rannikkoa pitkin Perthiin josta kotiin. Sitten taas jos parhaat lennot saisi Sydneyyn/Melbourneen niin sieltäkin voisi aloittaa mutta suunnan valinta olisikin jo vaikeampi.
Budjetti:
Talouspolitiikka ei voi kovin vahvasti =/ Laskuja laskuja laskuja. Enkä mä tiä mihin rahat oikeasti hupenee... Sitä ei vaan kerry säästöön! Prkl! Autosta sen jokusen tonnin saa lainan maksun jälkeen mutta jokunen tonni pitäisi oikeasti rahaa saada muutenkin kasaan PLUS LENNOT, VIISUMI JA RINKKA. Tolla työstävapautuksen lomien sijoittelullakin on taloudellisia pointteja; loma-ajalta saan palkan. Periaatteessa tällä hetkellä pitäisi pelkästään vuokrarahat säästöön laittamalla olla tallessa 700e (touko- ja kesäkuu), tästä "tavoitteesta" ollaan miinuksella 150e. Ei hyvä ei. Vähän pelottaa miten tässä käy kun aikaa ei enää paljon ole jäljellä... Pitääköhän alkaa lottoamaan?
Jos blogia erehtyy joku lukemaan jolla olisi tarjolla vinkkejä ihan mihin aiheeseen näistä vaan tai jos tuntuu että multa unohtuu varautua johonkin niin saa laittaa kommentteja tai mailia!!
keskiviikko 6. heinäkuuta 2011
maanantai 23. toukokuuta 2011
Tätä mä sitten soitan kun on lähtö!
Nyt hihnalle laukku
ja viimeinen kuppi naamaan
Kohta pilvien päältä
voin muistaa tämän maan
Ei mulla oo tarkkaa suuntaa
mä menen minne sattuma johtaa
Mulla on mukana kuvat
mutta katseet eivät kohtaa
Isä olen täällä maailman toisella puolen,
ja laulan pappadaduda pa duda dapa
Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen,
ja laulan pappadaduda pa duda dapa
Mä oon kujia kulkenut
jäljessä lapsien parvet
Niiden silmissä iloa
ja kovan elämän arvet
Sydän huutamaan jää joka hetkeen
mutta tartun niihin muistoissa
Vaikkei tavattais koskaan
kaikki kulkee mun matkassa
Isä olen täällä maailman toisella puolen,
ja laulan pappadaduda pa duda dapa
Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen,
ja laulan pappadaduda pa duda dapa
torstai 19. toukokuuta 2011
reissusuunnitelmat voimissaan, mutta työrintamalla taas murrosta...
Töissä on nyt pari viikkoa ollut vääntöä että mihin menen kesäksi. Mun käsityksen mukaan alkuperäinen idea oli että tänne uuteen paikkaan otetaan kesätyöntekijä ja mut sijoitetaan kiertoon vanhaan paikkaan, mutta sitten tuli hieman haasteita kun myös yksi toinen asema haluaa mut sinne koko kesäksi. Menossa on siis vääntöä pomojen tasolla niin että mä olen vain kiistakapulana välissä enkä tiedä ketä uskoa saati tiedä missä kesällä oikeasti olen töissä. Töitä olisi kun YT-neuvottelujen tuloksena väkeä vähennettiin niin että joka puolella on pula. Tänään vihdoinkin pitäisi oikeasti tulla varmistus asioihin. Toivottavasti ainakin. Vaikkei mulle oikeastaan ole väliä missä olen kesän töissä niin stressaa tälläinen vääntö kuitenkin. Ymmärrän molempia puolia kun on tarve työntekijälle. Vika on yhtiö johdossa, irtisanomiset eivät olleet loppuun suunniteltuja eikä johtamisrakenne ole toimiva. Tottakai kenttää lähinnä oleva johto tuntee tilanteensa ja henkilökuntansa parhaiten mutta kun kiista on kahden samalla portaalla olevan välinen niin mielestäni silloin heidän esimiestensä tulisi tilanne ratkaista eikä antaa tilanteen mennä arvovaltataisteluksi.
Eniten mua ahdistaa kun toiselta puolen pidetään jo ihan 100% varmana että menen sinne ja suunnitellaan asioita pitkälle. Mä koitan painaa jarrua minkä kerkiän muttei se oikein toimi...
Reissun eteen en ole tehnyt toistaiseksi mitään todellista =) Kesälomarahoista lähtee viisumihakemus ja varmaankin kun viisumi on myönnetty niin varaan lennot. Lennot kun osaisi etsiä vielä oikeasti edulliset ja fiksut.
Eniten mua ahdistaa kun toiselta puolen pidetään jo ihan 100% varmana että menen sinne ja suunnitellaan asioita pitkälle. Mä koitan painaa jarrua minkä kerkiän muttei se oikein toimi...
Reissun eteen en ole tehnyt toistaiseksi mitään todellista =) Kesälomarahoista lähtee viisumihakemus ja varmaankin kun viisumi on myönnetty niin varaan lennot. Lennot kun osaisi etsiä vielä oikeasti edulliset ja fiksut.
tiistai 19. huhtikuuta 2011
puoliaskelta etelään
Viime viikolla uskaltauduin kertomaan uudessa duunipaikassa reissuhaaveista ja sain ihan mukavan vastaanoton. Jotenkin mitä useammalle asiasta kertoo sitä todellisemmaksi asia muuttuu... Ainakaan pomo ei suoraan tyrmännyt ajatusta palkattomasta vapaasta / työstä vapautuksesta. Moneen kertaan vielä kuitenkin painotin että JOS asiat järjestyy. Ikuinen pessimisti ;)
Ihmisten asenteet näitä haaveita kohtaan on olleet aika ihastuttavia. Jotenkin olin varautunut negatiivisempaankin vastaanottoon, mutta mitään sellaista ei ole tullut eteen. Kaikki ovat vain olleet uteliaita että mistä idea on tullut ja mitä aion Ausseissa tehdä, kuinka kauan viivyn, miten uskallan lähteä yksin, jne jne. Kysymyksiä joihin en välttämättä osaa edes vastata.
Jotain duunia olisi tarkoitus tehdä, mutta en todellakaan vielä tiedä mitä! Sitä mitä eteen tulee ja hyvältä tuntuu todennäköisesti. Haaveissa olisi päästä ainakin tutustumaan todelliseen australialaiseen karjatilaan, tästä voi syyttää koukuttavaa aussisarjaa McLeodin tyttäret... Karjatilalla näkisi mahdollisesti karjahevosia ja paimenkoiria oikeissa töissä. Budjetin pitäisi kestää vaikka etten ensimmäiseen pariin kuukauteen tekisi mitään. Se tosin voisi kostautua sitten loppureissusta, mutta ei näitä kannata etukäteen murehtia.
Haave olisi päästä road tripille, mutta mun tuurilla autojen kanssa en uskalla autoa ostaa. Siihen joutuisi sijoittamaan liian paljon rahaa ja kun mun tuurilla (ja budjetilla) sen ylläpitoon ei olisi varaa. Selvennykseksi sen verran että lähes poikkeuksetta mun autoihin on tullut ensimmäisen vuoden aikana kaikkia sellaisia kalliita remontteja joita ei pitäisi, esimerkkeinä Opelin koneremontti 136tkm ajettuna 1060€ ja Fiikuksen EGR-venttiili kilometreillä 130tkm 430€ + Fiikuksen laturi 170tkm 500€... Opeli oli meidän kolmen vuoden yhteiselosta yhteensä ainakin yhden puolivuotta poissa pelistä. Reissussa en haluaisi upottaa puolta budjettia auton remontointiin ja muiden blogeja luettuani remontoitavaa reissuautoissa riittää. Jospa sitten koitan päästä jonkun toisen reissaajan matkaan jakamaan kuluja, ehkei mun huono karma tartu kun auto ei ole mun omistama ;) Tällä hetkellä ajatus olisi aloittaa reissu Perthistä ja edetä rannikkoa pitkin mahdollisesti Cairnsiin saakka ilman tiukkaa aikataulua tai suunnitelmaa.
http://www.dundernews.com/ viestitaulu on tullut tutuksi, mutta vielä en ole uskaltautunut sinne huutelemaan reissusuunnitelmista ja etsimään seuraa. Jos kaveri löytyisi ja jokin menisikin vikaan niin haluan välttää sen pettymyksen. Lähdön olen suunnitellut kuitenkin loka-marraskuun vaihteeseen, tavoitteena viimeistään marraskuun ekalla viikolla. Monet reissaajat ovat pysähtyneet pariksi päiväksi jonnekin (Japani/Thaimaa/Bali/etc) matkan varrelle, mutta mulla ei olisi mitään intressejä semmoiseen. Paluu jenkkien kautta taas houkuttelisi... Suomeen suunniteltu paluu olisi kesäkuun 2012 alussa. Suomen kesä on niin lyhyt ja mun koiraharrastukseni keskittyy lähinnä kesäaikaan niin en haluaisi hukata kesää. Toisaalta mietityttää että kun kerran lähtee once in a lifetime niin eikö sitä kesää voisi "uhrata", mutta kun äidille - hieman vastahakoiselle koiranhoitajalle - on tällainen paluu luvattu niin en halua vaatia enempää. Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen koirien hoidosta koska turvallinen ja luotettava hoito on perusedellytys reissun toteutumiselle niin tuntuu väärältä itsekkäästi vaatia vain lisää.
Ihmisten asenteet näitä haaveita kohtaan on olleet aika ihastuttavia. Jotenkin olin varautunut negatiivisempaankin vastaanottoon, mutta mitään sellaista ei ole tullut eteen. Kaikki ovat vain olleet uteliaita että mistä idea on tullut ja mitä aion Ausseissa tehdä, kuinka kauan viivyn, miten uskallan lähteä yksin, jne jne. Kysymyksiä joihin en välttämättä osaa edes vastata.
Jotain duunia olisi tarkoitus tehdä, mutta en todellakaan vielä tiedä mitä! Sitä mitä eteen tulee ja hyvältä tuntuu todennäköisesti. Haaveissa olisi päästä ainakin tutustumaan todelliseen australialaiseen karjatilaan, tästä voi syyttää koukuttavaa aussisarjaa McLeodin tyttäret... Karjatilalla näkisi mahdollisesti karjahevosia ja paimenkoiria oikeissa töissä. Budjetin pitäisi kestää vaikka etten ensimmäiseen pariin kuukauteen tekisi mitään. Se tosin voisi kostautua sitten loppureissusta, mutta ei näitä kannata etukäteen murehtia.
Haave olisi päästä road tripille, mutta mun tuurilla autojen kanssa en uskalla autoa ostaa. Siihen joutuisi sijoittamaan liian paljon rahaa ja kun mun tuurilla (ja budjetilla) sen ylläpitoon ei olisi varaa. Selvennykseksi sen verran että lähes poikkeuksetta mun autoihin on tullut ensimmäisen vuoden aikana kaikkia sellaisia kalliita remontteja joita ei pitäisi, esimerkkeinä Opelin koneremontti 136tkm ajettuna 1060€ ja Fiikuksen EGR-venttiili kilometreillä 130tkm 430€ + Fiikuksen laturi 170tkm 500€... Opeli oli meidän kolmen vuoden yhteiselosta yhteensä ainakin yhden puolivuotta poissa pelistä. Reissussa en haluaisi upottaa puolta budjettia auton remontointiin ja muiden blogeja luettuani remontoitavaa reissuautoissa riittää. Jospa sitten koitan päästä jonkun toisen reissaajan matkaan jakamaan kuluja, ehkei mun huono karma tartu kun auto ei ole mun omistama ;) Tällä hetkellä ajatus olisi aloittaa reissu Perthistä ja edetä rannikkoa pitkin mahdollisesti Cairnsiin saakka ilman tiukkaa aikataulua tai suunnitelmaa.
http://www.dundernews.com/ viestitaulu on tullut tutuksi, mutta vielä en ole uskaltautunut sinne huutelemaan reissusuunnitelmista ja etsimään seuraa. Jos kaveri löytyisi ja jokin menisikin vikaan niin haluan välttää sen pettymyksen. Lähdön olen suunnitellut kuitenkin loka-marraskuun vaihteeseen, tavoitteena viimeistään marraskuun ekalla viikolla. Monet reissaajat ovat pysähtyneet pariksi päiväksi jonnekin (Japani/Thaimaa/Bali/etc) matkan varrelle, mutta mulla ei olisi mitään intressejä semmoiseen. Paluu jenkkien kautta taas houkuttelisi... Suomeen suunniteltu paluu olisi kesäkuun 2012 alussa. Suomen kesä on niin lyhyt ja mun koiraharrastukseni keskittyy lähinnä kesäaikaan niin en haluaisi hukata kesää. Toisaalta mietityttää että kun kerran lähtee once in a lifetime niin eikö sitä kesää voisi "uhrata", mutta kun äidille - hieman vastahakoiselle koiranhoitajalle - on tällainen paluu luvattu niin en halua vaatia enempää. Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen koirien hoidosta koska turvallinen ja luotettava hoito on perusedellytys reissun toteutumiselle niin tuntuu väärältä itsekkäästi vaatia vain lisää.
maanantai 28. maaliskuuta 2011
ahdistaa...!
Uudessa duunipaikassa hommat alko silloin viikolla 11 muttei siihen viikkoon sen enempää dramatiikkaa tullut vaikka oletuksena olikin. Työtehtävät on samat eikä työnantaja vaihtunut, pelkkä toimipaikka, mutta on siinäkin ihan riittämiin. En kuitenkaan omaehtoisesti sinne lähtenyt vaan mut uudelleen sijoitettiin niin hieman on ollut haikea mieli jättää vanha ihanat työkaverit ja tutut kuviot. Uudessa paikassa on porukka ollut mukavaa ja hommat sujuneet, talon tavoille oppimiseen menee kyllä aina hetki...
Eilen tehtiin mun muuttoa. Vanhassa kämpässä ei enää ole kun sohva, pesukone, akvaario ja vähän irtotavaraa. Akvaariolle ei löytynyt uutta kotia joten se täytyy tyhjentää ja saada johonkin varastoon. Kaloille ja kasveille on todennäköinen sijoituspaikka ja toivottavasti akvakin mahtuu johonkin nurkkaan. Keskiviikko olis töistä vapaa näitä hommia varten.
Yleisfiiliksenä on ahdistus. Uuden duunipaikan metkujen oppiminen vähän ahdistaa, vanhan kämpän siivous ja tyhjennys ahdistaa, kamojen järjestäminen äitellä ahdistaa (nehän siis kannettiin vaan ovesta sisään eilen ja on röykkiöinä nurkissa tällä hetkellä), päivästä loppuu tunnit kesken! Ja ehkä vähän motivaatiokin... Uudenlaisen arjen aloittaminen ei ehkä niin ahdista, mutta kuitenkin saa sekin vähän sijaa ajatuksissa. Stressin sietokykyä ehkä mitataan tässä ja ihan turhaan kun ei mitään kunnon syytä ahdistukseen ole. Itseni tuntien mä kyllä unohdan jo pian että tässä piti ahdistaa, mitä turhia stressata asioista jotka kyllä etenee omalla painollaan.
Nyt vaan kesää ja lomaa odotellen. Loma alkaa helatorstaista joten ei pitkään enää!
Eilen tehtiin mun muuttoa. Vanhassa kämpässä ei enää ole kun sohva, pesukone, akvaario ja vähän irtotavaraa. Akvaariolle ei löytynyt uutta kotia joten se täytyy tyhjentää ja saada johonkin varastoon. Kaloille ja kasveille on todennäköinen sijoituspaikka ja toivottavasti akvakin mahtuu johonkin nurkkaan. Keskiviikko olis töistä vapaa näitä hommia varten.
Yleisfiiliksenä on ahdistus. Uuden duunipaikan metkujen oppiminen vähän ahdistaa, vanhan kämpän siivous ja tyhjennys ahdistaa, kamojen järjestäminen äitellä ahdistaa (nehän siis kannettiin vaan ovesta sisään eilen ja on röykkiöinä nurkissa tällä hetkellä), päivästä loppuu tunnit kesken! Ja ehkä vähän motivaatiokin... Uudenlaisen arjen aloittaminen ei ehkä niin ahdista, mutta kuitenkin saa sekin vähän sijaa ajatuksissa. Stressin sietokykyä ehkä mitataan tässä ja ihan turhaan kun ei mitään kunnon syytä ahdistukseen ole. Itseni tuntien mä kyllä unohdan jo pian että tässä piti ahdistaa, mitä turhia stressata asioista jotka kyllä etenee omalla painollaan.
Nyt vaan kesää ja lomaa odotellen. Loma alkaa helatorstaista joten ei pitkään enää!
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
perhosia vatsassa
Osoitteenmuutos tehtynä. Näppäränä sain työpäivän viimeisen tunnin aikana herätyksen että muuttoilmoituksen voi tehdä hyvissä ajoin ennen muuttoa ja ei kun toimeksi. Viimeisen tallennusnapin painalluksen jälkeen vatsassa alkoi kipristellä jännityksestä, ihan oikeasti taas askel kohti tuntematonta on tehty ja lisää on tulossa. Maaliskuusta näyttäisi olevan tulossa todellinen muutoksien keskittymä; mun oma muutto äitelle, Palleron (pikkuveljen) tänään varmistunut muutto pois sieltä ekaan omaan kotiin ja mun uusi sijoituspaikka töissä. Suurimmat muutokset on edessä viikolla 11.
Palleron muutto on sinänsä ihan mukava asia, mutta toisaalta... Yksi tukihenkilö koirien hoidosta mun reissun aikana ei ole enää niin helposti hyödynnettävissä. Paljon ehtii kuitenkin vielä tulla eteen ennen lähtöä, nyt ainakin helpottaa kun voin tuupata Pallerolle multa ylimääräisiä kamoja ;) Pesukoneelle ja mikrolle ainakin on sijoituspaikka.
Projekti-akvaarion laitoin eilen huutonettiin ja tänään siitä kyseltiin kuvia. Pitäisi varmaan saada aikaiseksi ottaa kuvat myös tuosta käytössä olevasta ja laittaa sekin myyntiin kun tarkoitus on ettei se muuttaisi enää mun mukana.
Palleron muutto on sinänsä ihan mukava asia, mutta toisaalta... Yksi tukihenkilö koirien hoidosta mun reissun aikana ei ole enää niin helposti hyödynnettävissä. Paljon ehtii kuitenkin vielä tulla eteen ennen lähtöä, nyt ainakin helpottaa kun voin tuupata Pallerolle multa ylimääräisiä kamoja ;) Pesukoneelle ja mikrolle ainakin on sijoituspaikka.
Projekti-akvaarion laitoin eilen huutonettiin ja tänään siitä kyseltiin kuvia. Pitäisi varmaan saada aikaiseksi ottaa kuvat myös tuosta käytössä olevasta ja laittaa sekin myyntiin kun tarkoitus on ettei se muuttaisi enää mun mukana.
torstai 24. helmikuuta 2011
suunnitelma B
Ajatus Australiasta ja WH-viisumista on peräisin opiskeluajoilta, mutta elämän vakiintumisen myötä se vain unohtui. Hieman ennen joulua 2010 työnantajalta tuli iloinen uutinen; YT-neuvottelut alkavat. Samoihin aikoihin tutulta foorumilta löytyi linkki Australiassa matkaavan suomalaisen parin blogiin johon jäin pahasti koukkuun. Näistä kipinöistä YT-neuvottelupiinan aikana kypsyi ajatus suunnitelmasta B irtisanomisen varalle. Working Holiday -viisumi myönnetään korkeintaan 30-vuotiaalle ja kesällä mittariiin pyörähtää 28, joten aikarajat alkaisivat tulla pian vastaan. Asuntovelattomana sinkkuna reissuun lähtemistä rajoittavia tekijöitä oli vain lemmikkien sijoittaminen ja talouspolitiikka. Perheeni kun koostuu kolmesta koirasta ja yhdestä kissasta + 250L akvaariosta. Yllättävän kivuttomasti kuitenkin tämäkin järjestyi; vanhukset (vm. 03 ja 04) ja kissa majoittuisivat äidin hellään huomaan ja nuorikko (vm. 10) pääsisi ystäväni Susannan tyttöporukan jatkoksi Paraisille. Oman aikarajansa toi myös lemmikit, nyt lähtiessä eivät vanhukset olisi vielä niin vanhoja että tarvisi pelätä niiden luonnollista poistumista reissun aikana ja toisaalta nuorikon kanssa ei harrastusrintamalla menetettäisi mitään; olisin reissussa talven jolloin PK-harrastus on muutenkin hiljaista ja toisaalta naperon kanssa ei koehaaveita tule ennen vuotta 2013. Ennen kuin ötököille löytyi sijoituspaikat en voinut edes kuvitella haaveiden edes sivuavan todellisuutta, mutta kun niillekin löytyi paikat haaveiden toteuttamista sai alkaa suunnittelemaan. Suunnitelmaan kuului irtisanomisuutisen jälkeen muutto äidin helmoihin ja kova työnteko työtä valikoimatta, jotta loppuvuodesta olisi säästössä turvallisen tuntuinen matkakassa.
Olennaisten palikoiden loksahdeltua paikoilleen aika kului nopeasti tutkaillen monia ausseihin reissaavien blogeja, vertaillen lentoja, laskien kuluja, tutkien kaupunkeja ja Australian historiaa. Helmikuun puolessa välissä 2011 neuvottelujen tulokset julkaistiin eikä irtisanomista tullut. Hetken olo oli hämmentynyt kun olin jo asennoitunut B-suunnitelman toteutukseen. Ajatus reissusta poltteli edelleen eikä sitä ainakaan vähentänyt jatkuva blogien lukeminen... Viikon sisällä tiedotustilaisuudesta ajatus reissuun lähtemisestä kypsyi niin että päätin kuitenkin laittaa suunnitelman toteutukseen muutamalla muutoksella. Tarvittaessa sanoisin itseni irti töistä, mutta toiveissa kuitenkin saada vuodeksi työstävapautus.
Asunnon vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus on laitettu eilen matkaan ja 1.4. asutaan äidin helmoissa, tällä kertaa keräten matkakassaa suunnitelmissa reissata Australiassa WH-viisumin turvin ensi talvena. Eilen illalla nukkumaan mennessä mietin vain että näinkö sitten tosissani olisin lähdössä...
Olennaisten palikoiden loksahdeltua paikoilleen aika kului nopeasti tutkaillen monia ausseihin reissaavien blogeja, vertaillen lentoja, laskien kuluja, tutkien kaupunkeja ja Australian historiaa. Helmikuun puolessa välissä 2011 neuvottelujen tulokset julkaistiin eikä irtisanomista tullut. Hetken olo oli hämmentynyt kun olin jo asennoitunut B-suunnitelman toteutukseen. Ajatus reissusta poltteli edelleen eikä sitä ainakaan vähentänyt jatkuva blogien lukeminen... Viikon sisällä tiedotustilaisuudesta ajatus reissuun lähtemisestä kypsyi niin että päätin kuitenkin laittaa suunnitelman toteutukseen muutamalla muutoksella. Tarvittaessa sanoisin itseni irti töistä, mutta toiveissa kuitenkin saada vuodeksi työstävapautus.
Asunnon vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus on laitettu eilen matkaan ja 1.4. asutaan äidin helmoissa, tällä kertaa keräten matkakassaa suunnitelmissa reissata Australiassa WH-viisumin turvin ensi talvena. Eilen illalla nukkumaan mennessä mietin vain että näinkö sitten tosissani olisin lähdössä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)