ROADTRIP 2: Kiama - Sydney

PE 20.4. Kiama - Sydney

Aamun ohjelmaan kuului noilla monilaukkuisilla laukkujen järjestäminen niin ettei sinne hostelliin tarvi raahata kaikkia nyssyköitä vaan että voisi haaveilla pärjäävänsä yhdellä. Täähän ei nyt koskenut mua koska a) mulla on vain rinkka ja käsilaukku, yövaatteet ja pesuvehkeet on erikseen toisessa nyssäkässä mutta ne on siinä vain koska se on kätevintä - ei koska ne ei mahdu muualle, b) saan asustaa Leenan luona (mikä oli melkoinen lottovoitto!!) - ei tarvi olla huolissaan tavaroiden katoamisesta ja c) Miss Holden jää mun kanssa samoille seuduille. Mä oon muutenkin useampaan kertaan matkan aikana hämmästellyt tavarapaljoutta mitä nio tytskät raahaa mukanaan ja tästä on puhuttukin, mä en tulostellut/kopioinut mitään varmuuden vuoksi lippusia ja lappusia. Lentoliput, hostellin varaus, viisumi ja matkavakuutus oli yhteensä ehkä 6 normi A4-paperia. Kaikki loput on koneella skannattuina tai vielä parempi sähköpostissa. Mä en oo ostanut pahemmin matkamuistoja mitä täytyy raahata rinkassa, onhan niitä mutta lähinnä käyttötavaraa ja se yks nelijalkanen karvanen ei tod. kulje mun mukana maailman äärissä roadtripillä. Muutamia juttuja oon ostanut matkan varrelta tutuille ja tuupannut postiin, pieniä juttuja jotka ei oo ollu kalliita eikä niiden postitus oo kallista. Kortteja oon koittanut tuupata kaikille jotka mieleen on tullut sellaisina jotka kortista ilahtuisivat ja joille on osoite löytynyt. Rajallisista matkavaroistani en aio pahemmin sijoittaa tuliaisiin, ehkä jotain mutta pääasiallisesti saatte tyytyä saamaan mut takas kotiin ja kuunteleen juttuja ja katteleen kuvia! Samoin en Suomesta tuonut mukanani sitä tätä ja tota muistoiksi Suomesta ja siellä olevista, ne muistot on ja pysyy ilman mitään tavaroitakin.

Minnamurra

Anyway... Saatiin sadepäivän jälkeen kaunista säätä ja lähdettiin uusiksi Kiamaan tutustumaan parista esitteestä löytyneeseen kohteeseen. Mulla oli edelleen huono olo, ei onneksi niin huono kuin illalla, mutta riittävän niin että Sarah ajoi ja mä nökötin takajakkaralla. Matkalla katsomaan merestä törröttäviä kiviä nimeltä Cathedral Rocks löydettiin itsemme autiolta surffirannalta nimeltä Boneyard. Aallot ei ehkä olleet sitten surffaamiseen riittäviä kun ranta oli yhtä koiran ulkoiluttajaa lukuun ottamatta tyhjä. Cathedral Rocksien löytyessä mä jäin autoon ja tytöt kävi köpöttelemässä rannalla keskenään, ei olleet kovin kummoiset kivet eikä niitä edes näkynyt kunnolla. Lähdettiin Kiamasta eteenpäin seuraillen Grand Pacific Drive-kylttejä (Grand Pacific Drive kartta) maisemareittiä pitkin kohti Sydneyta. Grand Pacific Drive kulkee rannikkoa pitkin läpi kaikenlaisten pikkukylien ja vähän isompien kylien pyörähtäen nähtävyyksien tai kiinnostavien kohteiden läpi. Meillä ei oikein tuntunut olevan fiilistä tähän, harmi. Tiiä sitten olisko pätkä ollut parempi paremmissa fiiliksissä vai oliko se oikeasti melko lattea turistireitti.Sarah ajoi Minnamurraan saakka jossa syötiin lounasta. Italialaisten kanssa matkatessa voitte arvata mitä syötiin, pastaa. Mutta en mä valita, en edes vaikka molemmat tytöt käyttää huomattavasti reilummin suolaa kun minä eikä mustapippuria lukuunottamatta mitään mausteita sen suolan kaverina. Kun mun ei tartte kokata niin hyvä. Lounaan jälkeen olo oli sen verran parempi että uskaltauduin rattiin. Matkalla pysähdyttiin ihastelemaan rantakallioon louhittua uima-allasta (Scarborough Rockpool) ja sen laidalla myrskyävää merta, kallioihin hakkaavia aaltoja seuratessa aika kuluu kuin siivillä! Viimeinen pätkä kohti Leenan residenssiä Carltonissa ajettiin Royal National Parkin läpi sademetsän suojissa kiemurrellen ylös alas kukkuloita (tiiä sitten miten näiden hillsit ja mountainit kuuluis kääntää, kukkuloita mitä kukkuloita). Mä olin suurimman osan ajasta siellä National Parkissa ainoa hereillä joten matkaseuralle ei siltä pätkältä paljon muistoja jäänyt... Meillä on kovin usein näin että mun ajaessa varsinkin Laura nukahtaa hyvin pian ja Sarah torkkuu silloin tällöin.

Port Kemble

Minnamurra

Port Kemble

 Scarborough Rockpool

Leenan paikka löytyi helposti puhelimen navigaattoria käyttäen ja päästiin kuokkimaan 8-vuotiaan Ronjan synttäreille. Kakku ja kahvi oli hyvää! Istuskeltiin hetki jutustelemassa ja seuraamassa touhuja kunnes kävin heittämässä tytöt asemalle kaikki 300m. Ne ei vaan halunneet raahata laukkuja eikä se nyt iso vaiva oo käydä ajeleen mutta hassulta se tuntui. Vähän niin kuin suomen puhuminen pitkästä aikaa...

Helsinki-Vantaa

Akku on vähissä joten vain lyhyt päivitys, koitan jatkaa Frankfurtista.

Auto lähti eilen uuteen kotiin!! Ei mennyt ollenkaan tiukoille ei... Menikin sitten tutulle ja toivottavasti palvelee hyvin, katsastuksesta meni heittämällä läpi ja ajoaikaa on helmikuulle 2013. Auto lähti niin että samalla matkaa käytiin ajamassa se uuteen kotiin kun lähdettiin Vantaalle. Olin viime yön jo Vantaalla Porin opiskeluajoilta tutun Minzun luona. (KIITOS MINZU! Oli ihan mielettömän mukavaa nähdä ja jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin!) Illalla hieman päänvaivaa aiheutti viime öinen kellojen vaihto talviaikaan mutta selvittiin. Minzu toi mut suoraan Terminaali 2:n joka oli nappi valinta, ilman odotusta lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen! Rinkan remmejä koitin teippailla kotona jesarilla, mutta tais olla jotain sekundajesaria kun ei pitänyt... Ei se kuitenkaan pahalta näyttänyt ollenkaan. Jostain se oli ottanu vähän lisää painoo kun kentällä puntari näytti tasan 12kg. Kotipunnituksen jälkeen sinne laitettiin vaan villasukat... Onko mulla 2kg painoset villasukat?

Tänään oli myös se päivä että blogilinkki pääsi jakoon, näin alkuun Facebookin kautta. Työkaverit ja ne jotka ei FB:ssa oo saa sen sitten kun löydän sen toimivan pistorasian... (istun pistorasian vierellä lattialla muttei sieltä virtaa tuu!) Tää se nyt sitten olis, mun reissublogi, josta löytyy tuntoja ja tilityksiä valmistautumisesta ja nyt (vihdoin) oikeasta reissusta. Kommentteja saa laittaa!

onni on pokkarikamera ja itselaukaisin

Romut kasassa, 10,2kg

Ja nyt mä lähden katsastaan auton kun se olis saamassa uuden kodin, ehkä. Pessimisti ei pety.

pakkaamisen sietämätöntä keveyttä

Aloitin eilen pakkaamisen. Otin rinkan esiin ja tuuppasin sinne ensimmäisenä parit tuliaiset keskelle rinkkaa. Jostain jossain kohtaa luin tai sain vinkin että painavimmat kannattaa pakata rinkkaan keskelle. Sitten asettelin sinne pussukallisen lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita, käsilaukun (mahtaakohan olla turhake reissussa) ja aloin katella vaatteita. Kun sain vaatteet kasaan, muutamia kuivumassa olevia lukuunottamatta, tein ensimmäisen koepakkauksen. Rinkkaan jäi vielä tilaa vaikka kuinka! Ja ei se painanut selässä oikein mitään! Mitähän multa on nyt pahasti unohtumassa...

Mukaan on tulossa:
- miniläppäri + laturi
- kamera, laturi + usbpiuha
- känny+laturi
- ipod piuhoineen
- ledilamppu
- pari lukkoa
- särkylääkkeitä, bepanthen ja sekalainen sakki muita lääkkeitä
- hiusharja, ponnareita, matkakokoiset shampoo + hoitoaine, hammasharja+tahna ja kynsisakset
- useampi toppi
- 3 pitkähihaista paitaa
- kauluspaita
- farkut, 2 caprit, mustat suorat housut
- collegetakki ja villasukat
- alusvaatteita ja sukkia
- huivi ja vyö
- pyyhe (retkipyyhe, kuivuu nopeasti ja menee pieneen tilaan)
- kenkäosastolla lenkkarit jalkaan ja crocsit laukkuun, jotku siisti kävelykengät täytyy ostaa...

Passi, lentolippu, viisumi, matkavakuutustodistus ja hostellin varauspaperit on jo pakattuna.

vaatteet odottamassa laukkuun sullomista

Ja tänään... Tänään mä alotan kaikkea mutta näyttää siltä etten saa mitään tehtyä loppuun. Tänään tuli myös palkkakuitti maanantaina tilille kilahtavasta saldosta, mut oli merkitty palkattomalle 24.10. lähtien ja tilistä puuttuu vaatimattomat 653e. Syy löytyi duunin henkilöstöosaston luetun ymmärtämisestä ja virhe on korjattu, tiistaina tulee sitten puuttuvat hillot tilille. Toivottavasti lauantain lottoarvonnassa tärppää kun ei autokaan tunnu kelpaavan kenellekään...

murheita

Auto ei mee kaupaksi ja aika alkaa olla vähissä... Blaah, pistää vähän masentaan. Viime viikolla sain kaikki asiat ihan hienosti hoidettua, jopa sen rotuyhdistyksen jutun sovitusti toimitukselle ja musta jopa tuntu että siitä tuli ihan kelpo! Ite en sitä tosin lehdestä pääse lukeen ennen ens vuotta...

Nuorimmainen jäi viikonloppuna sitten Paraisille. Mentiin lauantaina iltapäivästä ja mä pakenin ennen aamiaista sunnuntaina. En mitenkään halunnut viimeiseksi muistoksi tosta reissusta kuvaa koira rukasta pönttö päässä jäämässä oven taakse katsoen mua syyttäen hylkäämisestä. Niinpä pakenin kun koirat sai aamuruuan niin Kekkuli ei edes huomannut mun lähtevän eikä mua jäänyt painamaan sen katse... Typerää ehkä, mutta siltä se tuntu silloin ja vielä tänäänkin oon tyytyväinen ratkaisuun niin se riittää mulle. Hyvin hyvin lohduttavaa on että siellä on mennyt ihan mukavasti.

Itse reissun valmisteluja en oo saanut aikaseks oikein mitään, notkun naamakirjassa, katselen teho-osastoa koneelta ja kattelinpa tässä parin päivän aikana koko Game of Thronesin ekan tuotantokaudenkin... Kaikkea muuta siis kun hyödyllistä toimintaa. En ymmärrä mikä viime hetken jumitus mulla on menossa. Vähän oon vaatteita kattellu kasaan ja käynyt apteekista hakeen pienen selviytymispakkauksen verran tavaraa. Mukaan lähtee nyt sitten rinkan lisäksi käsimatkatavaroihin perässä vedettävä laukku. Sinne mahtuu vähän enemmän kun rinkan mukana olevaan reppuun ja koska se on vanha ja aikanaan ollut ilmainen, sen voi tarvittaessa hylätä johonkin.

Mitään läksiäisiä mulle ei tuu. Musta olis vähän kiusallista jos olisi jotku kekkerit, en tykkää olla keskipisteenä. Mutta työkavereiden kanssa oli mukava käydä syömässä ja odotan perjantaita lämmöllä kun muutamia ystäviä ja sukulaisia tulee illalla käymään. Syödään ja jutustellaan. Tänään käytiin kummityttöjen ja Iinan & Satun kanssa polskimassa Ikaalisissa, kiitos vain että pyysitte mukaan! Lauantaina äiti sitten vie mut Vantaalle Minzun luo, joka on luvannut mut heittää sunnuntaiaamuna kentälle. Sen jälkeen oonkin sitten ihan yksin... Perthissä Allison (nahkacollie kasvattaja jonka kanssa olen ollut yhteyksissä) tarjoutui viemään mut kentältä hostellille joten se puoli on hoidossa. Edelleen suunnitelma on yöpyä se eka yö kentällä.

lähtö lähestyy

Toisaalta olisin jo ihan valmis lähteen, mutta sitten toisaalta... Hirvittävän paljon on tekemistä ja kalenteri täynnä ohjelmaa. Ja kun jotain saa tehtyä huomaat että lisää vaan löytyy. Ja töihin olen aikalailla jo kypsä. Voisin niiiiiin jäädä jo kotiin!

Eilen oli oikein ihana ilta, oltiin "vanhojen" työkavereiden kanssa syömässä Tampereella, kiitos teille! Kotona sitten odottelikin potilas. Nuorimmainen koirista oli maanantaina leikkauksessa nivusessa olleesta patistaan ja kulkee nyt pari viikkoa tötterö/pönttö/kuuppa (kauluri ettei pääse haavaan käsiksi) päässä. Tänään olisi illalla ohjelmassa koiraseuran syyskokous ja sen jälkeen vähän tietoteknistä tukea Koulukadulla. Huomenna on äitin tanssipäivä niin oon illan grillillä. Perjantaina ei sitten pitäisikään olla mitään erityistä, Kuorosota alkaa telkkarista ja sitä olisi vähän pakko katsoa kun mukana on "oman kylän" Hämeenkyrön kuoro! Lauantaina vien tuon nuorimmaisen hoitopaikkaansa Paraisille ja tuun sieltä takaisin sunnuntaina. Itkua tiherrän varmasti koko kotimatkan... Ei paljon tyhjää löydy kalenterista tältä viikolta ja jossain kohtaa täytyis saada viimeisteltyä rotuyhdistyksen lehteen juttu joka on ollut tekeillä kesästä saakka... On niin paljon mukavampi kirjoittaa kun on paineita <3

Reissua varten on sinänsä asiat hanskassa. Lentolippu, vakuutus, viisumi ja majoitusvaraus tulostettuna ja valmiina rinkassa. Varmuuden vuoksi hankittuna Visa Electron Debit/Credit-kortin kaveriksi. Rahaa on ihan liian vähän ja se jos mikä vähän hirvittää, mutta sillä mitä matkaan tulee mukaan pärjää kyllä ainakin ensimmäisen kuukauden. Marraskuun lopulla tulee vielä parin viikon tili plus joulukuun alussa hurja 138e veronpalautus. Saa tolla veronpalautuksellakin muutamaksi yöksi katon pään päälle... Matkakassaa helpottaisi kovasti jos joku ostaisi mun auton: http://www.nettiauto.com/ford/focus/4327937

Perillä on kontakti olemassa nyt myös Melbournen seutuville Castlemaineen koirien kautta. Kun oon siellä suunnalla oon tervetullut vierailulle ja jotain työtäkin voisi löytyä 50 eekkerin tilalta...

Epäilyksiä...

Miksi mä haluan lähteä? Haluanko oikeasti lähteä? Mitä mä siellä teen... Millä mä elän? Budjetti on hyvin onneton joten töitä pitää löytyä PIAN, mutta mitä jos töitä ei löydy? Mitä jos rahat loppuukin ja täytyy tulla kotiin...! Mitä jos koirille sattuu jotain sillä välin kun oon poissa!!

Jos kysyt näitä kasvotusten mä hymyilen nätisti ja selitän että nyt on mentävä jos joskus meinaa mennä. Meen tekeen sitä mikä milloinkin hyvältä tuntuu ja mihin on mahdollisuus, teen töitä kun niitä löytyy ja oon vaan silloin kun talous ja tilanne sen sallii. Ja jos töitä ei löydy tai tulee jotain muuta murheita niin pääsee sieltä aina takasin. Koirat on parhaassa mahdollisessa hoidossa, jos jotain tulee niin se olisi varmasti tullut vaikka mäkin olisin ollut paikalla enkä olisi sitä estää voinut.

Ihan tosissaan jännittäähän ja arveluttaahan mua lähteä, mutta kun _mä haluan_ lähteä ja nyt siihen on mahdollisuus niin lähden. Jos sitä jää liian pitkään miettimään mitä kaikkea voi tapahtua niin loppuu rohkeus.

Ekaksi viikoksi 1.-7.11. on varattuna peti kuuden hengen dormista. Hostelliksi valikoitui ihan noiden käyttäjä arvostelujen perusteella sellainen paikka kun Beatty Lodge http://www.beattylodge.com.au/. Oletusarvona on että kyseessä olisi sellainen perussiisti paikka perusjutuilla. Ihan keskustassa tuo ei oo mutta julkisilla pääsee kulkeen eikä oo kuitenkaan kyse kun ekasta viikosta tässä kohtaa. Lauantaina 5.11. oon menossa perthiläisen nahkacolliekasvattajan (Allison Parsons, Adarstern) kanssa collie- & shelttinäyttelyyn!

Neljä viikkoa töitä jäljellä

Tämä + kolme. Ja lähtöön tämä + neljä, siis viisi. Pikkasen päälle kuukausi. Ihan niin kuin kohta, näillä näppäimillä... Asiat on hoidossa niin pitkälle kun niitä täältä käsin hoidellaan paitsi että ekan viikon majoitus on vielä auki. Joku päivä pitäis vaan tehdä vertailut ja päättää mihin mennä.

Treffasin eilen Turussa Mirkan joka oli Ausseissa 5/2007 - 5/2008, lähinnä siellä toisella rannikolla mutta samassa maassa kuitenkin. Oli mukavaa turista juttuja ja hieman yllätykseksi huomasin että jonkinlainen jännitys laukesi. Mirka vahvisteli monen asian olevan juurikin niin miten netin kautta saaduissa tiedoissa sen kerrottiinkin olevan, hieman skeptisesti kun oon suhtautunut webinformaatioon. Yksi oikein "helpottava" asia oli kuulla että Mirka lähti aikoinaan silloin myös ihan yksin reissuun! Jes! En mä olekaan ihan pimee kun lähden yksin toiselle puolen maailmaa!!

To do lista kun pääsen maahan:
- osoite, Traveller's Contact Pointin kautta voi hankkia postilokeron edelleen lähetyksellä (töistä en vaan pääse tutustuun sinne paremmin)
- TFN = Tax File Number, haetaan virastosta täyttämällä lomake (tai näköjään online-hakemuskin on mahdollinen kun on Australiassa muttei aiemmin) - kestää pari viikkoa
- avaa tili, pankkikortti tulee postissa eli osoite ennen tiliä
- viisumitarra passiin
- Medicare-kortti, suomalaisille taataan vastaava terveydenhuolto kun australialaisille Medicare-kortilla
- puhelinliittymä, Telstra?

Lomat, palkattomat, vapautukset, bonukset ja vähennykset

Työstävapautus eli suomeksi palkaton vapaa on myönnetty jo aiemmin, mutta tänään sitä nyt sitten rukattiin viimeisimpään muotoonsa kun selvisi ettei säästössä olevia lomapäiviä eikä kertyneitä ensi vuoden päiviä saada rahaksi reissuun lähteissä. Kun ei kerran rahaa heru niin ollaan lomilla... 24.10. lähtien oon poissa töistä ja siitä eteenpäin 16pv on nyt sitten virallisesti vuosilomaa, takaisin päin tullessa 18.6. jatkuu työt ja sitä edeltävät 17pv on myös virallisesti vuosilomaa. Jotenkin olin myös tähän saakka kuvitellut että 15.6. on maanantai ja silloin palaan töihin... Nyt kun kalenteria taas katsottiin niin huomasin että kettu vieköön sehän on perjantai! Töihin paluu on siis vasta seuraavana maanantaina.

Vähän veti mielen matalaksi tuo ettei noita päiviä saada muutettua rahaksi tässä kohtaa. Vuosilomalaki ei salli maksaa kertyneitä lomia ennen kuin lomakauden päättyessä. Pöh. Rahalle olisi ollut käyttöä kun budjetti näyttää tosi surkealta.

Rinkka hankittu!

Eilen sain inspiraation töiden jälkeen että TÄNÄÄN käyn ostamassa rinkan Tampereelta kun viikonlopun Turun keikalla ei onnistanut. Ihan matkan varrellahan Tampere on ... kiertoa tuli ehkä 50km normityömatkaan ... Reissuun oli suunniteltu vain kaksi pysäkkiä, Prisma ja Partioaitta. Ensin suunnistin katsomaan vielä kerran Kalevan Prismaan siellä bongattua Deuteria (149,-), mutta se ei vakuuttanut kuitenkaan joten matka jatkui Partioaittaan.

Vaihtoehtoina oli Deuter Traveller 55+10 SL, Osprey Waypoint 65 Women's ja Osprey Farpoint 70, joista viimeiseen tutustuin vasta tuolloin ensimmäistä kertaa. Hintahaarukka oli tuosta Farpointin 165,- Deuterin 220,-. Waypoint putosi joukosta koska olisin tarvinut koon M ja sitä ei liikkeessä ollut tarjolla, Deuterin ja Farpointin välillä valinta perustui siihen kumpi tuntui mukavammalta selkään. Kovin suurta eroa ei ollut ja sinänsä Deuter olisi ollut jopa hieman isompi, mutta ehkä parempikin ettei mukaan voi raahata kaikkea turhaa vain koska laukkuun vielä mahtuisi...

Täältä: Osprey Farpoint 70

Aiemmin kun kirjottelin että tilasin netistä tuon Waypointin, mutta sen toimitus vaan venyi ja venyi niin peruin koko tilauksen. Tää mihin nyt päädyin oli se saman valmistajan halvempi malli jota kirjoittelin että täytyy käydä sovittamassa kun jossain eteen tulee.

Lento varattu ja maksettu!

Nyt vasta niitä perhosia vatsan pohjalla lenteleekin! Hitto!

30.10.2011 on lähtö. Reitti on Helsinki - Frankfurt - Hong Kong - Perth ja lentoyhtiö Cathay Pacific. Helsinki - Frankfurt välin tosin lentää Finnair. Edullisimman lennon etsin http://www.skyscanner.fi/ ja varaus sitten meni seat24.fin kautta. Juuri kun piti mennä vielä katsomaan että mitäs muita vaihtoehtoja siellä on niin ei löydy enää tuota lentoreittiä ja aikataulua... Meniköhän mulle sitten viimeinen paikka?

Helsinki - Frankfurt lento on melko lyhyt, vajaa 3h, mutta siihen ne lyhyet lennot sitten jääkin. Frankfurt - Hong Kong 11h ja Hong Kong - Perth 7,5h. Vaihtoajat on Frankfurtissa 3h 55min ja Hong Kongissa 7h 15min, lyhyemmilläkin vaihdoilla olisi ollut yhtä edullisia lentoja mutta ajattelin että josko sitten vaikka jetlag olisi helpompi kun on kuluttanut matkalla aikaa enemmän... Tuskin, mutta voihan sitä yrittää edes huijata itseään...

Matka alkaa 30.10. aikaisin sunnuntaiaamuna ja perillä Perthissä oon maanantaina 22.45, ekan yön ajattelin nukkua lentokentällä. Aamuun ei kovin montaa tuntia enää ole jäljellä tuossa kohtaa ja mieluummin seikkailen alkuun Perthin aamussa kuin yössä. Tän hetken suunnitelma on majoittua johonkin hostelliin ekaksi viikoksi miettiin että mitä sitten tekisi ja etsiä töitä. Hostellin löytäminen oliskin sitten seuraavana edessä... Ehdotuksia saa laittaa!

Edellisen postauksen jutuista on matkavakuutusasia selvinnyt. Pohjolan tarjouksessa ei tosiaan ollut kuin se vuoden jatkuvan vakuutuksen tarjous ja lisäkuukausista olisi tullut oma laskunsa. Peruin koko vakuutuksen koska tarjous ei ollut sitä mistä tarjouksen pyysin ja todellinen hinta oli aivan jotain muuta kuin tarjousessa mainittu. Seuraavaksi halvin olikin sitten IFiltä ja sen otin eikä vielä ole tullut mitään hämmentävää eteen.

Stressiä on vähän edelleen kaikesta oheistoiminnasta. Nuorimmainen koira menee leikkaukseen maanantaina. Työjutut nyt taas vähän selkeni, mutta on tää silti hankalaa...

Viisumi myönnetty ja matkavakuutus haettu työstävapautusta odotellessa

Viisumista tuli heti hakemuksen jättämisestä seuraavana päivänä myöntävä vastaus, joten se on plakkarissa. Oli kyllä hämmentävän nopeata toimintaa... Hakemuksen täyttelin iltasella maanantaina ja tiistaina oli jo viisumi myönnetty (sähköpostissa on päiväys 15.8.2011 23.02). Tunne oli kyllä melkoinen kun maililootan avatessa siellä näkyi lähettäjänä eVisa.WHM@immi.gov.au.

Matkavakuutuksenkin hankin, mutta sitä täytyy nyt vähän tarkistella... Pyysin nimenomaan tarjouksen tälle Aussilan matkalle ajalle 30.10.2011 - 14.6.2012 ja ymmärrä kyllä että homma toimii niin että ekat 3kk tulee jatkuvan matkavakuutuksen kautta ja loppuaika täytyy ostaa lisäkuukausina, mutta vakuutuskirjoissa sitten ei puhuttu mitään lisäkuukausista... Laitoin sinne kyselyä joten vastausta odotellessa. Hintaeroja oli melkoisia, mutta jos tuo nyt meni reisille tuo valinta niin sitten täytyy vaan vaihtaa yhtiötä. Onneks on vielä hetki aikaa. Musta oli omituista että vaaditaan kotivakuutusta jotta matkavakuutus voidaan myöntää, mä asun toisen ihmisen asunnossa johon sillä toisella on kotivakuutus, minkä kodin mä sillä kotivakuutuksellani vakuuttaisin???

Ton viime postauksessa mainitun rinkan tilasin netistä kun sain muutaman kympin halvemmalla ja nyt on vielä tarkoitus käydä saman valmistajan halvempi malli sovittamassa jos se olisi yhtä mukava. Palauttaa sitten tuon ensin tilatun jos halvempi on yhtä mukava.

Stressiä pukkaa kaikesta muusta oheistoiminnasta joka ei liity sinänsä reissuun millään tavoin. Töissä on asiat solmussa, ei onneksi mulla henkilökohtaisesti eikä minusta johtuen mutta vaikuttaen myös minuun. Nuorimmaisen koiran terveysongelmat jatkuu, on kova huoli koirasta ja rehellisyyden nimissä on myönnettävä että matkabudjetti hupenee jokaisella eläinlääkärikäynnillä melkoisesti... Ekaa kertaa mietin että olis se hieno jos ihan kaikkea ei tarvisi yksin suunnitella ja hoitaa.

Viisumihakemus laitettu sisään!

Perjantaina sain töistä tiedon että työstävapautushakemus saa vihreää valoa ja intoa piukassa suunnittelin mitä kaikkea teen viikonlopun aikana reissun eteen. Olin kuitenkin perjantai-illasta saakka niin lennossa koko viikonlopun ettei jäänyt aikaa mihinkään... Tänään vihdoin sain iltasella täyteltyä viisumihakemuksen ja voin kertoa että vatsan pohjalla kuplii entistä enemmän!

Päivällä käytiin Palleron kanssa tutkimassa Tampereen seudun rinkkatarjontaa. Aikaisemmin mulla ei ollut mitään käsitystä rinkoista, eikä pahemmin vieläkään, joten suunnattiin ensimmäisenä Partioaittaan saamaan vähän tietoa. Ystävällisesti siellä myyjätär meitä hieman perehdyttikin rinkan hankintaan ja soviteltiin useampaa mallia. Parhaalta tuntui Osprey Waypoint Women's 65, ei muuta vikaa kun hinta: 200e. Jätin harkintaan... Kaikkea muutakin menoa olis niin en haluaisi ihan noin paljoa sijoittaa rinkkaan. Samaa hintaluokkaa ne kaikki vähän paremmalta tuntuneet rinkat sitten olikin. Halvempiakin kyllä löytyi muttei ne vaan samaan malliin istuneet kannettavaksi. Laura edelliseen postaukseen kommentoikin että edullisella perusrinkallakin reissaaminen onnistuu joten katsotaan....

Reissukassaa on myös viime aikoina verottanut nuorimmaisen koiran sairastelut, tapaturmaa ja muuta oheistoimintaa. Onneksi on vakuutus vaikka on se omavastuukin melko suolanen maksettava.

mitä kuuluu?

Työstävapautushakemus:
Laitettu alustavasti hakemus ajalle 7.11.2011 - 15.6.2012. Tää sillä ajatuksella että voisin pitää pari viikkoa lomaa ennen työstävapautuksen alkua (24.10. ->). Toisessa päässä sitten taas pitäisin lomaa sen mitä on kertynyt ja sillä lyhentäisin työstävapautusaikaa, töihin voisin kuitenkin mennä takaisin 15.6.2012.

Vastausta ei oo kuulunut.

Viisumi:
Viisumin täyttöä on kertaalleen harjoiteltu, mutta en uskalla viä oikeasti hakea kun jos tää matkasuunnitelma ei toteudukaan. WH viisumi kun myönnetään once in a lifetime niin en uskalla ottaa riskiä että se menee hukkaan. Toisaalta paine kasvais jos viisumin vaan hakis jo... En kuitenkaan. Parempi jättää vielä sen verran "takaporttia" että voi vain siirtää suunnitelmaa vaikka vuodella JOS tulee tarpeeseen.

Lennot:
Pyörryksissä kaikkien hakukoneiden kanssa! Miksi meno-paluu on halvempaa (per suunta laskien) kun yhteen suuntaan matka??? Enkä oo löytänyt konetta jolla voisin tehdä meno-paluu haun siten että paluu on toisesta kaupungista kuin menomatkan päätepysäkki. Yhden suunnan lennon hinta on tällä hetkellä noin 700e, meno paluun saisi noin 1200e. Halvat lennot olis tottakai kiva, mutta niin olis myös lento vain yhdellä koneen vaihdolla ja ilman että täytyy tehdä check-out välissä. Lentojen suhteen on vaikea tehdä päätöksiä kun kaikki on ihan auki. En edes ole päättänyt mihin kaupunkiin lentäisin, mutta Helsingistä lähtö kuitenkin. En jaksa lähteä seikkailemaan Ryanairilla Lontooseen Stanstedille ja sieltä Heathrowlle romujen kanssa. Ellei sitten löydy huipputarjouksia joilla säästyy satasia vaikka ottaa laskelmiin mukaan matkakulut Stansted-Heathrow.

Minne ja mitä:
Vahvimmilla on edelleen suunnitelma lentää Perthiin jossa olla jonkun aikaa ja etsiä töitä. Edelleen haaveilen myös farmitöistä, ei niinkään mikään kurpitsan poiminta kiinnosta. Perthistä sitten etenisin rannikkoa pitkin Cairnsiin saakka ilman mitään erityisempää suunnitelmaa tai aikataulua, suuntaisin sinne mikä sillä hetkellä hyvältä tuntuu ja olisin sen aikaa kun hyvältä tuntuu tai töitä riittää. Muutaman nahkacollie kasvattajan/harrastajan haluaisin tavata ja käydä katsomassa nahkoja jossain näyttelyssä muttei silläkään ole väliä ketä ja missä. Nyt on myös alkanut nostaa päätään että jos suunnitelman kääntäisi ympäri; lentäisikin Cairnsiin ja tulisi sieltä sitten rannikkoa pitkin Perthiin josta kotiin. Sitten taas jos parhaat lennot saisi Sydneyyn/Melbourneen niin sieltäkin voisi aloittaa mutta suunnan valinta olisikin jo vaikeampi.

Budjetti:
Talouspolitiikka ei voi kovin vahvasti =/ Laskuja laskuja laskuja. Enkä mä tiä mihin rahat oikeasti hupenee... Sitä ei vaan kerry säästöön! Prkl! Autosta sen jokusen tonnin saa lainan maksun jälkeen mutta jokunen tonni pitäisi oikeasti rahaa saada muutenkin kasaan PLUS LENNOT, VIISUMI JA RINKKA. Tolla työstävapautuksen lomien sijoittelullakin on taloudellisia pointteja; loma-ajalta saan palkan. Periaatteessa tällä hetkellä pitäisi pelkästään vuokrarahat säästöön laittamalla olla tallessa 700e (touko- ja kesäkuu), tästä "tavoitteesta" ollaan miinuksella 150e. Ei hyvä ei. Vähän pelottaa miten tässä käy kun aikaa ei enää paljon ole jäljellä... Pitääköhän alkaa lottoamaan?


Jos blogia erehtyy joku lukemaan jolla olisi tarjolla vinkkejä ihan mihin aiheeseen näistä vaan tai jos tuntuu että multa unohtuu varautua johonkin niin saa laittaa kommentteja tai mailia!!

reissusuunnitelmat voimissaan, mutta työrintamalla taas murrosta...

Töissä on nyt pari viikkoa ollut vääntöä että mihin menen kesäksi. Mun käsityksen mukaan alkuperäinen idea oli että tänne uuteen paikkaan otetaan kesätyöntekijä ja mut sijoitetaan kiertoon vanhaan paikkaan, mutta sitten tuli hieman haasteita kun myös yksi toinen asema haluaa mut sinne koko kesäksi. Menossa on siis vääntöä pomojen tasolla niin että mä olen vain kiistakapulana välissä enkä tiedä ketä uskoa saati tiedä missä kesällä oikeasti olen töissä. Töitä olisi kun YT-neuvottelujen tuloksena väkeä vähennettiin niin että joka puolella on pula. Tänään vihdoinkin pitäisi oikeasti tulla varmistus asioihin. Toivottavasti ainakin. Vaikkei mulle oikeastaan ole väliä missä olen kesän töissä niin stressaa tälläinen vääntö kuitenkin. Ymmärrän molempia puolia kun on tarve työntekijälle. Vika on yhtiö johdossa, irtisanomiset eivät olleet loppuun suunniteltuja eikä johtamisrakenne ole toimiva. Tottakai kenttää lähinnä oleva johto tuntee tilanteensa ja henkilökuntansa parhaiten mutta kun kiista on kahden samalla portaalla olevan välinen niin mielestäni silloin heidän esimiestensä tulisi tilanne ratkaista eikä antaa tilanteen mennä arvovaltataisteluksi.

Eniten mua ahdistaa kun toiselta puolen pidetään jo ihan 100% varmana että menen sinne ja suunnitellaan asioita pitkälle. Mä koitan painaa jarrua minkä kerkiän muttei se oikein toimi...

Reissun eteen en ole tehnyt toistaiseksi mitään todellista =) Kesälomarahoista lähtee viisumihakemus ja varmaankin kun viisumi on myönnetty niin varaan lennot. Lennot kun osaisi etsiä vielä oikeasti edulliset ja fiksut.

puoliaskelta etelään

Viime viikolla uskaltauduin kertomaan uudessa duunipaikassa reissuhaaveista ja sain ihan mukavan vastaanoton. Jotenkin mitä useammalle asiasta kertoo sitä todellisemmaksi asia muuttuu... Ainakaan pomo ei suoraan tyrmännyt ajatusta palkattomasta vapaasta / työstä vapautuksesta. Moneen kertaan vielä kuitenkin painotin että JOS asiat järjestyy. Ikuinen pessimisti ;)

Ihmisten asenteet näitä haaveita kohtaan on olleet aika ihastuttavia. Jotenkin olin varautunut negatiivisempaankin vastaanottoon, mutta mitään sellaista ei ole tullut eteen. Kaikki ovat vain olleet uteliaita että mistä idea on tullut ja mitä aion Ausseissa tehdä, kuinka kauan viivyn, miten uskallan lähteä yksin, jne jne. Kysymyksiä joihin en välttämättä osaa edes vastata.

Jotain duunia olisi tarkoitus tehdä, mutta en todellakaan vielä tiedä mitä! Sitä mitä eteen tulee ja hyvältä tuntuu todennäköisesti. Haaveissa olisi päästä ainakin tutustumaan todelliseen australialaiseen karjatilaan, tästä voi syyttää koukuttavaa aussisarjaa McLeodin tyttäret... Karjatilalla näkisi mahdollisesti karjahevosia ja paimenkoiria oikeissa töissä. Budjetin pitäisi kestää vaikka etten ensimmäiseen pariin kuukauteen tekisi mitään. Se tosin voisi kostautua sitten loppureissusta, mutta ei näitä kannata etukäteen murehtia.

Haave olisi päästä road tripille, mutta mun tuurilla autojen kanssa en uskalla autoa ostaa. Siihen joutuisi sijoittamaan liian paljon rahaa ja kun mun tuurilla (ja budjetilla) sen ylläpitoon ei olisi varaa. Selvennykseksi sen verran että lähes poikkeuksetta mun autoihin on tullut ensimmäisen vuoden aikana kaikkia sellaisia kalliita remontteja joita ei pitäisi, esimerkkeinä Opelin koneremontti 136tkm ajettuna 1060€ ja Fiikuksen EGR-venttiili kilometreillä 130tkm 430€ + Fiikuksen laturi 170tkm 500€... Opeli oli meidän kolmen vuoden yhteiselosta yhteensä ainakin yhden puolivuotta poissa pelistä. Reissussa en haluaisi upottaa puolta budjettia auton remontointiin ja muiden blogeja luettuani remontoitavaa reissuautoissa riittää. Jospa sitten koitan päästä jonkun toisen reissaajan matkaan jakamaan kuluja, ehkei mun huono karma tartu kun auto ei ole mun omistama ;) Tällä hetkellä ajatus olisi aloittaa reissu Perthistä ja edetä rannikkoa pitkin mahdollisesti Cairnsiin saakka ilman tiukkaa aikataulua tai suunnitelmaa.

http://www.dundernews.com/ viestitaulu on tullut tutuksi, mutta vielä en ole uskaltautunut sinne huutelemaan reissusuunnitelmista ja etsimään seuraa. Jos kaveri löytyisi ja jokin menisikin vikaan niin haluan välttää sen pettymyksen. Lähdön olen suunnitellut kuitenkin loka-marraskuun vaihteeseen, tavoitteena viimeistään marraskuun ekalla viikolla. Monet reissaajat ovat pysähtyneet pariksi päiväksi jonnekin (Japani/Thaimaa/Bali/etc) matkan varrelle, mutta mulla ei olisi mitään intressejä semmoiseen. Paluu jenkkien kautta taas houkuttelisi... Suomeen suunniteltu paluu olisi kesäkuun 2012 alussa. Suomen kesä on niin lyhyt ja mun koiraharrastukseni keskittyy lähinnä kesäaikaan niin en haluaisi hukata kesää. Toisaalta mietityttää että kun kerran lähtee once in a lifetime niin eikö sitä kesää voisi "uhrata", mutta kun äidille - hieman vastahakoiselle koiranhoitajalle - on tällainen paluu luvattu niin en halua vaatia enempää. Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen koirien hoidosta koska turvallinen ja luotettava hoito on perusedellytys reissun toteutumiselle niin tuntuu väärältä itsekkäästi vaatia vain lisää.

perhosia vatsassa

Osoitteenmuutos tehtynä. Näppäränä sain työpäivän viimeisen tunnin aikana herätyksen että muuttoilmoituksen voi tehdä hyvissä ajoin ennen muuttoa ja ei kun toimeksi. Viimeisen tallennusnapin painalluksen jälkeen vatsassa alkoi kipristellä jännityksestä, ihan oikeasti taas askel kohti tuntematonta on tehty ja lisää on tulossa. Maaliskuusta näyttäisi olevan tulossa todellinen muutoksien keskittymä; mun oma muutto äitelle, Palleron (pikkuveljen) tänään varmistunut muutto pois sieltä ekaan omaan kotiin ja mun uusi sijoituspaikka töissä. Suurimmat muutokset on edessä viikolla 11.

Palleron muutto on sinänsä ihan mukava asia, mutta toisaalta... Yksi tukihenkilö koirien hoidosta mun reissun aikana ei ole enää niin helposti hyödynnettävissä. Paljon ehtii kuitenkin vielä tulla eteen ennen lähtöä, nyt ainakin helpottaa kun voin tuupata Pallerolle multa ylimääräisiä kamoja ;) Pesukoneelle ja mikrolle ainakin on sijoituspaikka.

Projekti-akvaarion laitoin eilen huutonettiin ja tänään siitä kyseltiin kuvia. Pitäisi varmaan saada aikaiseksi ottaa kuvat myös tuosta käytössä olevasta ja laittaa sekin myyntiin kun tarkoitus on ettei se muuttaisi enää mun mukana.