Perth, day 2: tili avattu ja kartoitettu hieman enemmän kaupunkia

Heti alkuun pahoittelen että kuvat on sikin sokin, blogger ei ollut ihan yhteistyöhalukkaimmillaan...

Eilen reippailin vielä illalla syömään The Burger Bistro nimiseen hampurilaispaikkaan. Listalta löytyi tieto että kaikki hampurilaiset on saatavana karppiversioina joten sellaisen sitten tilasin. Tarkotti siis pihviä salaatilla ja tomaattisalsalla (?), makso euroissa noin kympin. Ei kovin kummoinen kokemus… Kämpillä käytin kallista nettiaikaa myös hieman hyödyksi ja tilasin TFN:n eli verokortin. Ja laitoin siihen osoitteeksi kysymättä sen enempiä hostellin osoitteen, toivottavasti ei tuota tuskaa.

Beatty Lodgen nurkalta Oxford Streetin suuntaan

Illalla koitin mennä ajoissa nukkuun eli ennen puolta yötä (klo 18 Suomessa), mutta uni ei tullut varmaan ennen kahta (klo 20). Aamulla sitten taas heräsin seiskan aikaan (klo 01) kun ulkoa alkoi kuulua moottorisahalta kuulostavaa meteliä. Siinä kohtaa tuumasin että olkoon ja nousin. Päivän agendaan kuului tilin avaaminen. Eilisen hyödyllisen surffauksen perusteella (www.dundernews.com - suosittelen lämpimästi!) pankiksi oli valikoitunut ANZ. Perusteluina kattava automaattiverkko ja toimiva nettipankki. Pankki kuitenkin aukes vasta 9.30 ja sopivasti oli hirmuinen nälkä niin lähdin etsiin aamupalapaikkaa. Muistelin että jossain Oxford Streetillä (Leedervillen pääkatu, Leederville on tää kaupunginosa) oli kyltti full english breakfast 9,50$ (=n.7,8€), mutta en sitten löytänyt sitä ihan heti niin päädyin ensimmäiseen aukoilevaan paikkaan. Siellä sitten tilasin munia ja pekonia paahtoleivällä ja latten (täällä pitää osata sanoo että millanen kahvi, ei riitä että ottaa kahvia). Ja oli hitto vieköön KALLIS aamiainen! 17,50$ (n.14€), mutta onneksi siihen sai 45min nettiaikaa ja aika kulu mukavasti odotellessa pankin aukeamista.

Aussirahoja. Kolikoissa koko ja arvo ei kohtaa

Pankki oli siinä melki toisella puolen tietä. Täytyy sanoa että sain kyllä erittäin hyvää palvelua! “Pikakassa” virkailija kuunteli asiani ja pyysi oikein kohteliaasti, että voisitteko istua ihan hetkeksi odottamaan niin henkilökohtainen pankkivirkailija tulisi ihan hetken päästä palvelemaan. Henkilökohtainen pankkitäti oli nimeltään Anita. Jutteli niitä näitä hoitaessaan tilin avausta, ennakkotietoina mulla oli että pitää olla kauheat resurssit henkilöllisyystodistuksia. Passi, ajokortti, luottokortti, lasku josta löytyy osoite, jne ja siis nämä kaikki, ei vain jotain näistä. Mutta Anita siinä rupattelun ohessa kysyi kauanko olen ollut maassa ja missä asun tällä hetkellä eikä kaivannut sen enempää todistuksia mistään, vaan passi riitti ihan yksinään. Otin tilin jossa ei ole rajoitusta automaattinostoissa, korttimaksuissa, nettipankin käytössä eikä pankissa asioinnissa ja kuukausimaksu on 5$. Toinen vaihtoehto olisi ollut 2$/kk, mutta siinä olisi erona ollut maksuttomasti vain 6 korttimaksua/automaattinostoa. Pankkikortin toimitus kestää kahdesta viiteen päivään, otin PINKIN kortin, ja Anita soittaa kun kortin voi noutaa pankista. Yleensä kortit lähetetään postissa, mutta mulle (ja varmaan kaikille reissaajille) Anita ehdotti heti että haluatko tulla noutamaan kortin pankista. Aikaisintaan sen pitäisi olla noudettavissa perjantaina. Ennakkotietona oli myös että tiliä avatessa sinne pitää tehdä tietyn suuruinen talletus ja mun piti käydä nostaan tililtä muutama satanen tätä varten, mutta unohdin. Eipä haitannut, ANZ ei vaatinut talletusta. Nettipankki avattiin heti ja sain siinä samalla käytön opastuksen ja suomalaiselta tililtä siirtoon vaadittavat tilitiedot. Sain myös Anitan kortin kehotuksella ottaa yhteyttä jos tulee ihan mitä tahansa kysyttävää tiliin tai pankkiasiointiin liittyen. Erittäin hyvää palvelua!

Pankin jälkeen lähdin kunnon turistina käveleen kohti ilmaisen bussin lähintä pysäkkiä. Perthissä on kolme ilmaista bussilinjaa; sininen, punainen ja keltainen CAT-bussi. Mun hostellilta sinne lähimmälle pysäkille kävelee ehkä vartin? Oxford Streetiltä vähän kauemmin. Tohon aikaan ei vielä ollut tuskasen kuuma vaan matka taittu ihan mukavasti. Lähellä pysäkkiä lähes kirjaimellisesti törmäsin myös ekaan papukaijaan! Tai saatto se olla jotain muutakin… Uuden näkönen lintu kuitenkin.

Tää on joutsen, musta joutsen. Eka mun elämässä!

Swan River

 Ajelin sinisen linjan CATilla jokirantaan saakka ja jäin lopulta kaupunkiin palloilemaan. Täällä on joulukoristeita kaupungilla! On pikkasen utopisen näköstä! Samoin on vähän hassua kun pitkin kaupunkia on isoja moderneja ja sympaattisia vanhoja rakennuksia. Kaupungilla törmäsin vuodesta 1938, jos muistan oikein, saakka toiminnassa olleen leffateatterin ja hetken mielijohteesta meninkin katsomaan viimeisimmän Kolme Muskettisoturia. Leffalippu ja pullo maustettua vettä makso 19$, leffa aikalailla samoissa hinnoissa kun Suomessa.

 

Voiko sanoa että vihdoin kävin myös ruokakaupassa! Se oli melko kamala kokemus, hirveesti ihmisiä eikä mitään ideaa mitä sitä söisi eikä mitään inspiraatiota kokkaamiseen! Koitin sitten keräillä jotain perusjuttuja joista saa tehtyä helposti syötävää. Ruoka on mun mielestä melko kallista? Tai siltä se ainakin tuntuu, tosin kun kaupassa mietin mitä nää Suomessa maksais en saanut mitään päähäni…www.xe.com sivulta ainakin löytyy vaihtokurssi jos joku haluaa noita hintoja muuttaa euroiksi.

Lähipäivien säätiedotus lupaa pilvistä ja ajoittaista sadetta, saa nähdä miten käy. Tänään oli tuskasen hiostavaa, kaupungin ilmastoiduissa ostosparatiiseissa pyöriessä se ei niin häirinnyt, mutta matka CATin pysäkiltä hostellille tuntu ikuisuudelta. Olin hiestä märkä ja punanen ku rapu kun pääsin perille. Josta tuli mieleen että en oo vieläkään palanut, ruskettunut hieman kyllä. Kämppiksenkin kanssa tutustuttiin vähän paremmin, hän on Julie 18v Sveitsistä ja täällä opiskelemassa englantia Phoenix Academyssa (ei se mikään University ollutkaan). Juliella asuu serkkuja Perthissä joiden kanssa hän viettää paljon aikaa. Vähän ujosteli englannin käyttämistä ja sanoikin että hänen on vaikea tulla ymmärretyksi koska hänellä on vahva ranskalainen aksentti. Voi niin on! Mutta siinä kun juteltiin niin korva jotenkin vähän kehittyi suodattamaan isoimmat. Julie myös kysyi multa että onko englanti mun äidinkieli…

koskaan kuullutkaan Jaakko Hintikasta

Hehee! Kirjakaupassa oli Lonely Planet Suomi!!

leffateatterin aula

kylähullu... tai ehkä sittenkin jonkin sortin taitelija

tää keräsi rahaa rap-videoon Pitbullin kanssa ;-)

jälleen pisara suomalaisuutta

Tarjalle UGGeja!!

sinisen kissan pysäkki

 

Tänään illalla myös kyllästyin kaipaamaan nettiyhteyttä ja hankin Vodafonen prepaid-mokkulan. Starttipaketti oli 49$ sisältäen mokkulan ja 3GB dataa, joka on käytettävä 30vrk kuluessa. Löysin kaupungilta hyvän esitteen, jossa oli kuinka paljon perusdatailua (mailit, kuvien lataus, FB, Youtube, surffailu) milläkin datamäärällä saa. Eiköhän sitä tässä tuu kohta selvitettyä kuinka pitkään toi mulla riittää ja sitten vaan täytyy hankkia lisää, jos tuntuu että tulee liian kalliiksi niin pitää vähentää surffailua. Huomenna pitäisi mennä Allisonin kanssa puolen päivän jälkeen Fremantleen. Tai Allison menee kiropraktikolle ja mä pääsen samalla tutkimaan Fremantlea!

 

kyllä, täällä on uima-allas

Perth, day 1

Jep, täällä sitä ollaan Australian kamaralla Perthissä. 

maisemaa vähän nousun jälkeen

Lennolla mun vieressä oli hurmaava Perthissä asuva brassi Victor, aivan syötävän suloinen! Ja tosi tosi mukava, juteltiin niitä näitä. Mä kuulemma tulen kyllä pärjään kun olen mukava ja puhun sujuvaa englantia. Ainakin tarjoilijoille löytyy helposti töitä kun vaan englanti sujuu. Meillä oli mukavaa. Maahan pääsemisessä ei ollut mitään ongelmia, ketään ei kiinnostanut kysellä viisumia tai maasta poistumista. Koneessa täytettiin sellainen kortti jossa kyseltiin kaikkea mahdollista; oletko ollut siellä, täällä tai tuolla, tuotko jotain syötävää/maasta peräisin olevaa, jne jne. Mä pystyin vastaan kaikkeen ei. Toi kuponki oli ainoa mikä lentokenttähenkilökuntaa kiinnosti, täti passin tarkastuksessa sitä katseli ensimmäisenä. Mutta ainoa mitä hän kysyi oli että business or pleasure eli töitä vai lomaa. Kupongin halus tän tädin jälkeen sitten nähdä ainakin kolme virkailijaa ja tavarat meni vielä kerran turvatarkastuksen läpi. Niin ja rinkka oli selvinnyt hyvin reissusta vaikkei mun teippaukset pitäneetkään!

todella freesi matkalainen

kaunis auringonlasku jo lähellä Ausseja

Perthin lentokenttä puolen yön aikaan saapuvien lentojen ovelta kuvattuna

Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului yöpyminen lentokentällä ensimmäisenä yönä, mutta suunnitelmat voi aina muuttua. Allison, nahkacollie-tuttu, oli soittanut mun hostelliin että onko niillä tilaa täksi yöksi ja tarjoutui tulemaan jo silloin yöllä heittämään mut kentältä hostellille. Siinä kohtaa kun matkustusta oli takana Australian turvatarkastusten jälkeen 35 tuntia oli ehdotus loistava! Mun varaus oli kuuden hengen makuusaliin (dormiin), mutta koska dormit oli täynnä pääsin samalla hinnalla kahden hengen huoneeseen. Ja kuitin mukaan ei tästä ylimääräisestä yöstä myöskään veloitettu! Sitä en tiedä vaikka Allison olisi käynyt sen maksamassa… Maanantaihin asti on nyt kuitenkin sitten punkka olemassa. Aattelin että kun varaus oli vasta huomisesta niin muutan sitten tän yön jälkeen sinne dormiin, mutta ei kuulemma tarvi. Huone on toisessa kerroksessa, vessat ja suihkut heti toisella puolen käytävää. Kirjauduin hostelliin kello 01 yöllä ja hyvin täällä näytti viä porukkaa olevan hereillä, matkalla taasen ei ollut oikein ristin sielua missään. Koitin mönkiä mahdollisimman hiljaa huoneeseen kun täällä oli jo toinen asukas nukkumassa. Noin ekana yönä tuli todettua että yöllä täällä on todella pimeää! Onneksi olin pakannut mukaan taskulampun niin ei tarvinut laittaa valoja. Availin reppuja sen verran että sain sieltä yövaatteet ja suihkutavarat ja painuin pesulle. Oli melkosen makea päästä suihkuun! Ja nukkumaan sänkyyn, lakanoiden väliin. Noin yleisesti jo silloin yöllä hostellista laitoin merkille että täällä on puhdasta, siistiä. Verrokkina aiemmat kokemukset hostelleissa Dublinissa ja Lontoossa, on tää siistimpi. Ei mikään hieno, mutta ennemmin sitä arvostaa hygienisyyttä. Ja tämä nyt sitten tämän astisella kokemuksella, keittö ja pyykkitilat on vielä näkemättä. Tässä kerroksessa, käytävän päässä, on pieni aula josta löytyy vedenkeitin (teetä ja kaakaota), mikro, vesipiste ja ns. jenkkikaappi eli yläosassa on pakastin! Käytävän varrella on pari huonetta.

Aamulla havahduin sen verran unistani että tajusin kämppiksen lähtevän, mutta uni voitti saman tien ja heräsinkin vasta yhdentoista nurkilla. Siinä aamusella järjestelin tavarat  vähän sen mukaan miten niille on ehkä tarvetta. Kämppis tuli pyörähtään huoneessa, nimeä en huomannut kysyä, mutta aksentista päätellen on ranskalainen. Sen verran justkattiin että hän on ollut täällä pari kuukautta ja noin kaksi viikkoa tässä hostellissa ja opiskelee Phoenix Universityssa tossa parin talon päässä, ennen kun hän lähti rannalle. Kun kämppis lähti laitoin repun kuntoon ja lähdin käveleen Leedervillen (tää kaupunginosa) pääkatua kohti. Vähän arvelutti lähtee suoraan auringonpaisteeseen ilman minkäänlaista aurinkorasvaa, mutta minkäs teet kun en sellasta mukaan ottanut. Ja kyllä se aurinko oikeasti paahto paljasta kalpeaa suomalaista ihoa joka ei oo aurinkoa nähnyt muutamaan kuukauteen! En kuitenkaan onnistunut polttamaan itseäni, yritin pysyä varjon puolella. Ensimmäisenä törmäsin postiin ja siellä myytiin kännyliittymiä! Oli reilusti valikoimaa, puhelimen kanssa tai ilman. Mun puhelinhan on ikuisuuden vanha eikä siinä ole mitään hienouksia, joten voi olla että mun täytyy ostaa uus puhelin. Ei ne liittymän kanssa kalliilta näyttänyt, halvin Vodafone taisi olla 39AU$. Tällä kertaa kuitenkin päädyin Telstraan, ihan siltä varalta että pääsen jossain vaiheessa jonnekin syrjempään niin kuulemma Telstralla on paras kuuluvuus kaupunkien ulkopuolella. Ja pakettiin jossa on ladattuna 30$ puheaikaa (käytettävä 30vrk kuluessa liittymän aktivoinnista). Postista mukaan tarttui myös pari korttia ja niihin postimerkit, te joille kortti kolahtaa laatikkoon – kattokaa postimerkkiä! Ei ollu ihan periaustralialainen… Postin jälkeen marssin supermarkettiin (IGA) ja shoppailin aurinkorasvaa ison pöntön kympillä. Pienempää kerrointa kun 30 ei ollut, ei sillä että muuta laatua varmaan olisin ottanutkaan. Ostin myös Aloe Vera kosteusvoiteen koska iho tuntuu tällä hetkellä melko kuivalta, ihan jo ennen aurinkoa. Mua on ennenkin huvittanut reissuilla miten monessa maassa kaupasta saa järjettömän pitkän kuitin, täällä se tarkotti 8 tuotteen kohdalla lähes 40cm kuittia… Visa Electron on muuten toiminut moitteettomasti sekä postissa että kaupassa! Maksutavaksi valitsin molemmissa sirulukijapöntöstä luoton, IGAlla tosin vedettiin magneettijuova itse, valittiin maksutapa ja syötettiin pin. Ruuat jäi yhtä omenaa ja vesipulloa lukuun ottamatta kauppaan, en tiennyt kuinka kauan menee ennen kun päädyn hostellille niin en uskaltanut ottaa ruokia paahteeseen. IGA on auki kahdeksaan niin ehdin käydä tänään vielä uudestaan pelkällä kauppareissulla, ei sinne kävele kun ehkä 5min.

tää pitäis sitten vielä osata jotenkin aktivoida... uteliaimmat voi bongata numeronkin tästä.

kalpean suomalaisen ihon uusi paras ystävä

ja luultavasti se toiseksi paras ystävä

jos joku on katellut McLeodin tyttäriä (Tarja ainakin) niin kyllä tämmösiä täällä on

en tiiä mikä tää on mutta näkyi pitkälle yhden talon katolta

Kaupasta matka jatkui kadun varrella olevaan kahvilaan jossa nautiskelin kinkkupiirakan ja kahvin samalla kun kirjottelin kortteja. Ihmisiä tallusti sinne tänne aikas paljon, naiset melko hienosti pukeutuneina korkeissa koroissa suuntas yhdellä sivukadulla olevaan baariin (?). En mennyt sen lähemmäs kattomaan mutta siellä oli jonkinlainen teltta ja musiikki pauhasi. Bileet kuitenkin. Nyt tarjolla olisi hieman maisemakuvia:

kortit kahvilan pöydällä

kotikatu postin kulmalta kotiin päin

Hehee, itselaukaisin taas käytössä! Oli lämmintä ja kirkasta.

valkonen rakennus on mun hostelli, sisälle mennään tosta matalasta osasta palmujen takaa

Ilmaista nettiä tällä reissulla bongannut joten täytyy tyytyä hostellin maksulliseen, melko tyyristä sanoisin kun on 2,5h/10$ ja toimii vaan alakerran aulassa. Täytyy harkita nettitikkua, tänään sellanen kuitenkin viä jäi kauppaan kun niissä on datarajoitukset eikä mulla oo oikein mitään käsitystä miten paljon perussurffailussa dataa kulkee? Täytyy tutustua asiaan ennen kun tekee hankintoja, isoin muistaakseni oli 3GB ja hinta jotain 70$ mikä täytyy käyttää 30vrk kuluessa. Tosin tää muistikuva voi mennä vähän metsäänkin… Uuden adapterin jouduin muuten hankkimaan, se ”vanha” oli brittiläistä pistorasiaa ajatellen hankittu ja jotenkin ajatteiin että täällä liikutaan samalla. Mutta ei. Aussit on tehnyt pistorasiastaan kyllä kolmireikäsen, mutta eri mallisen ja kokosen kun britit!