MA 7.5.
Vaikka en ihan kahdeksalta nukkuun mennytkään niin ajoissa kuitenkin ja tavoilleni uskollisena heräsin taas aikaisin. Tällä kertaa kello lähenteli viittä. Molemmat matkaseuralaiset oli ilmestyneet autoon yön aikana, mulla jopa oli hämäriä muistikuvia kummastakin tapahtumasta. Jatkoin netissä surffausta puhelimella, kun sain kuningas idean virittää puhelin läppäriin lataukseen niin että läppäri on valmiustilassa eikä käytä itse virtaa juuri mitään. Mun miniläppärin akku kun kestää hyvällä tuurilla 1,5h, kaiholla ajattelen Lauran Macin kahdeksaa tuntia eikä se Sarah'n Acerin kolme tuntiakaan oo huono. Seiskan nurkilla soitin aikani kuluksi Katrille, sillä seurauksella että armaat matkatoverit alkoi näyttää elon merkkejä. Kahdeksan nurkilla Laura heräsi ja puol yhdeksän hätistelin Sarah'n takapenkille nukkuun ja starttasin kohti Surfers Paradisea. Kuten edellispäivänä olin todennut, ei todellakaan oltaisi menossa samaa tietä takas, joten karttaa ja navia yhteistyössä käyttäen valikoin isoimman baanan mikä lähti oikeaan suuntaan. Hieman oli pettymys kun se osoittautui kuitenkin melko kaposeksi ja oli viitoitettu jälleen ”narrow and winding road”. Ehkä Nimbinin seudulla ei vaan ollut muunlaisia teitä.
Noin tunti Nimbinistä pysähdyttiin jonnekin matkan varrella aamupalalle. Sarah rakastaa olettaakseni brittiläistä alkuperää olevia piiraita mitä täällä myydään noin joka toisessa kuppilasssa ja kun tien vierellä oli piiraita mainostava kyltti niin sinne suunnattiin. Oli muuten äärettömän hyvä ja täyttävä Fair Dinkum -piiras josta löytyi pekonia, pihviä ja kananmuna sisältä. Eikä ollut edes hinnalla pilattu kun piiraan ja puolen litran (tai täällähän ne on 600ml) jääkahvi-pullon sai 7$.
Oletuksena oli että Surfers Paradise on samanmoinen pienehkö suloinen kylä kun Byron Bay. Navin ohjeiden perässä ajellessa katseltiin vaan että joo aika paljon on pilvenpiirtäjiä. Juu aika isolta paikalta näyttää, Surfers on varmaan jossain tän isomman kaupungin takana... Ei ollut. Surfers Paradise oli juurikin se paikka missä oli niitä isoja pilvenpiirtäjiä vieri vieressä melkein kiinni rantaviivassa. Hieman pettymys. Surfers Paradisessa on Australian toinen Hard Rock Cafe ja Laura oli luvannut jollekin kaverilleen käydä sieltä ostamassa rumpukapulat joten muutaman mutkan kautta kun saatiin Miss Holden ostoskeskuksen parkkihalliin (10$/tunti!!) mentiin katsomaan Hard Rock Cafeta. Loppuaika tunnin parkista kulutettiin pikaisesti kiertämällä ostoskeskusta, suurin osa ajasta kului mitä luultavimmin siinä yhdessä aikas ihkussa kenkäkaupassa... Ostoskeskuksesta ajeltiin rannalle ja oltiin jälleen onnekkaita löytäessämme vapaan ruudun jossa oli 3h ilmainen parkki. Denny ja Davide olivat myös Surfersissa samaan aikaan ja nähtiin rannalla. Parkkiaika kului mukavasti lämpimästä auringonpaisteesta nauttien ja niitä näitä höpistessä.
Brisbaneen saavuttiin neljän nurkilla ja löydettiin hostelli (Bunk Backpackers) melko helposti. Auto parkkiin ovelle ja kamojen selvitystä. Oltiin kaikki aika väsyneitä reissaamisesta eikä ketään erityisemmin napannut alkaa järjestämään tavaroita sen enempää niin keräiltiin vain omamme miljoonaan pussukkaan ja raahattiin ne ylös. Huone oli kahdeksan hengen dormi omalla vessalla ja suihkulla hintaan 175$/viikko. Huoneessa olevat vessa ja suihku oli melkoista luksusta! Miss Holdenille löytyi sijoituspaikka nurkan takaa Chinatownin parkkihallista 10$/päivä. Nyt vain sormet ja varpaat ristiin että joku sen ostaisi. Ilmoitus oli ollut nyt kolmisen päivää Gumtreessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti