TO 15.12.
Yö Melrosen nurkilla keskenämme keskellä ei mitään meni odotuksista huolimatta ihan hyvin, sain jopa nukuttua vaikka vatsan pohjalla jännitys kuplikin. Aamulla tuli Lauran kanssa puheeksi että tv-sarja McLeodin tyttäret on kuvattu näillä nurkilla Adelaidesta pohjoiseen ja että mitäs jos päästäisiin näkemään Drovers Run! Pikaisen netittelyn (uudesta puhelimesta on tosiaan ollut iloa!) jälkeen löytyi että kyseinen tila on Roseworthy nimisessä kylässä ja siellä järjestetään turisteille kierroksia ennakkovarauksella. Laitoin sivujen kautta tiedustelun että meitä olisi kaksi tässä ihan nurkilla, mitä maksaa ja koska sinne pääsisi nopealla aikataululla.
Keräiltiin kamat kasaan ja jatkettiin matkaa, ensimmäinen pysäkki ensimmäisellä bensa-asemalla mikä eteen tuli kun se tankki oli melkoisen kuiva… Jostain syystä en oo kuitenkaan merkinnyt ylös kuinka paljon tankkiin meni. Kuiva se kuitenkin oli. Ajettiin pikkukylien läpi kohti Adelaidea tunnelman ollessa edelleen hieman kireä. Jossain kohtaa havahduin Roseworthy-kylttiin! Oltiin ihan juurikin sattumalta osuttu McLeod’s Daughters kylään, mutta ohi ajaen ei silmiin osunut mitään sarjasta tuttua. Tsekkasin luurista oliko mailiin tullut vastausta ja jouduttiin hylkään ajatus Droversin näkemisestä. Ensinnäkin tilaa ei ollut ennen viikonloppua ja viikonloppuna meidän oli tarkoitus olla jo muualla, toiseksi se oli kallista. Omalla autolla ajaen niiden opas kyydissä 2-3 tuntia maksaisi 80$ per pää! Toisaalta jos aika olisi ollut sopiva niin olisin voinut jopa ton maksaa… Toista tilaisuutta ei välttämättä tule, mutta sitten taas kyse on vain sarjan lavasteina toimineista tiloista. Lohdutukseksi koitin etsiä Gungellanin pubia netistä, josko se vaikka olisi toiminnassa ja löysinkin, mutta siinä kohtaa kuljettajana toimivan matkaseuralaisen huumori enää riittänyt lähteä ajeleen pikkuteille etsimään pubia. Johtuen ihan meidän mukavasta matkatunnelmasta tuona päivänä. Suunnattiin siis kohti Adelaidea.
Kuljettaja vaihtui kun alettiin olla lähellä, kun kumpikaan tytöistä ei halunnut ajaa kaupungissa niin ei jäänyt paljon vaihtoehtoja. Mutta en mä valita. Oli melkoisen mukava ajaa taas vaihteeksi isossa kaupungissa! Kaikilla oli kova nälkä kun hieman puolen päivän jälkeen oltiin Adelaiden esikaupunkialueella. Mentiin ensimmäiseen vastaan tulleeseen ruokakauppaan hakemaan lounaaksi voileipätarpeita ja laitettiin navi etsimään meille puistoa lounaalle. Puistossa viriteltiin lakana aluseksi ja vietettiin mukava tunti jonka aikana tunnelmakin vähän rentoutui. Kolmen sakissa ei oikein toimi että yksi tekee kaikki päätökset ja toiset vaan seuraa mukana. Lounaalla tosin käytiin tiukka keskustelu siitä että kyllä, kaupungissa auton pysäköinti maksaa melko varmasti joka puolella. Ja mikäli ilmainen parkki jossain on niin se on tähän aikaan varmasti jo kansoittanut työmatkaliikenteen autot. Eli jos haluamme ajaa auton keskustaan meidän pitää siitä maksaa ja parkki ei välttämättä ole kovin edullinen. Vaihtoehtona oli jättää auto esikaupunkialueelle ilmaiseen parkkiin ja ottaa juna/bussi keskustaan.
Päädyttiin ajamaan keskustaan ja löydettiinkin helposti parkkitalo johon sujauttaa uskollinen matkatoveri pariksi tunniksi kun mentiin tutkimaan kaupunkia. Kaikilla oli vähän jalat hellänä edellispäivän kalliokiipeilyn jälkeen joten ei ihan hirveästi kävelty. Riittävästi kuitenkin että löysin divarin jonka valikoimissa oli mukavasti Janet Evanovichin Stephanie Plum-sarjaa! Sain siis hankittua muutaman kirjan viihdyttävää lukemista. Marionin kanssa tuupattiin myös parit kortit postiin toiveissa että ne vielä ehtisivät jouluksi perille. Postiin ehdittiin ihan viime tipassa ennen sulkemista viideltä. Paria kadunpätkää lukuun ottamatta Adelaide jäi tutustumatta, kello alkoi olla paljon täkäläisen aikakäsityksen mukaan ja porukka vähän apeaa joten suunnattiin suoraan camping-kirjan majapaikkaa kohti. Paikan nimi oli Cudlee Creek ja paljastui että se on Adelaide Hillseillä! Adelaiden kukkulat olivat ihastuttavat! Ajettiin hiljakseen ylös kukkuloita kapeita mutkikkaita teitä pitkin joissa toisella puolen nousi pystysuora kallio ja toisella puolen oli pudotusta. Isolta osaa puut reunustivat tietä ja yhdessä kohtaa löytyi järvi keskeltä kukkuloita. Adelaide Hills oli kyllä hieno kokemus ja Cudlee Creek mukava paikka yöpyä. Leirintäalue oli kapean joen rannalla jonkin sortin galahien asuttamalla alueella tarjoten hienot kukkuloiden maisemat ympärillä.
Tarjolla oli siisti suihkut ja lämmintä vettä, muttei leirintäkeittiötä eikä pistorasioita. Tänä yönä ei ladattu mitään sähkövempaimia. Iltasella syötiin Lauran kanssa mun kokkaamaa luksusmunakasta. Ihan siitä syystä että kun täällä kylmälaukkuun ostetaan jäitä pitämään tavarat kylmänä ja jäästähän tulee sulaessaan vettä, niin meidän munakenno ei oikein pysynyt kasassa kastuttuaan ja munat lillui siellä irtonaisina muiden eväiden joukossa eikä niistä enää ollutkaan jäljellä kun pari ehjänä. Luksus munakkaassa tällä kertaa oli sipulia ja tonnikalaa. Tonnikala ei oo vain opiskelijoiden eväs, sillä pärjää myös reissussa. Onni on säilykkeet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti