LA 17.12.
Tuuli. Sellainen tuuli joka puisteli telttaa siihen malliin että pelkäsin vähän väliä sen lähtevän lentoon! Ei todellakaan tullut paljon nukuttua, kelloa katselin vielä puoli kolmelta yöllä ja teltasta kömmin ulos vähän seiskan jälkeen. Väsytti. Autossakaan ei kuulemma ollut yö mennyt rattoisasti tuulen takia. Muttei sentään oltu maksettu paljoa tästä ilosta, hinnoittelu oli valmiiksi edullinen 6$/pää ja maksua kerätessään alueen hoitaja keräsi otti meiltä vain 12$. Oltiin kaikki väsyneitä ja tunnelma jatkui hieman kireänä. Eikä sitä yhtään kirkastanut lähteissä alkanut vesisade. Suunnitelma oli ollut rauhassa ajelle maisemia ihaillen kohti Mount Gambieria, mutta päädyttiin ajamaan sen enempää maisemia ihailematta kun kerran satoi ja oli harmaata. Kaikki ajoi pätkän ja pysähdyttiin kertaalleen kahvilla Meiningie tms. nimisessä kylässä, kahvi ei ollut hyvää ja kakustakin löytyi sisältä kookosta. Tankilla käytiin toisessa kylässä, Strathalbyn. 55,50$ maksoi se mitä tankkiin meni ja litrahinta oli 1,367$ eli saatiin edullisempaa bensaa kuin Normanvillessä tankattu. Mitä kauemmaksi Adelaidesta tultiin sitä tasaisemmaksi maisema muuttui. Matkalla saatiin idea mennä elokuviin perillä koska koko matkan oli satanut vettä ja samaa oli luvassa Mt Gambierissa.
Perillä Mt Gambierissa oltiin klo 17.15 ja huomattiin että leirintä mikä oltiin suunniteltu täksi yöksi oli mennyt kiinni klo 17! Kyseessä oli showgroundsin leirintä jota hallinnoitiin tien toisella puolen olevalta huoltoasemalta ja huoltoasema sulki kello 17. Löydettiin kyllä leirintäalue ja sieltä pariskunta asuntoautolla joilta saatiin myös puhelinnumero alueen hoitajalle, mutta ei saatu ketään enää kiinni. Leirintään periaatteessa oltaisiin voitu jäädä, mutta suihkut ja vessat oli lukossa eikä asuntoautoilevalla pariskunnalla ollut avainta joten ei ollut mitään ideaa jäädä sinne. Kirjassa ei ollut vaihtoehtoja, joten jälleen kerran tuli hieno uusi puhelin tarpeeseen. Sieltä löytyikin ihan keskustasta leirintäalue joka kertoi hinnaksi 20$/auto ilman sähköä ja +6$ ekstrahenkilöstä. Kirjassa ei oo kun paikat joissa hinta on 22$ tai alle sähkön kanssa, auto sisältää aina kaksi henkilöä. Alue löytyi helposti ja netistä löydetty hintakin piti paikkansa. Saatiin jopa hetki taukoa sateelta ja saatiin nopsaan teltta pystytettyä ennen kuin käytiin pikapikaa suihkussa.
Leffaksi oli valikoitunut Mission Impossible: Ghost Protocol eli Tomppa Cruisea ja näytös alkoi jo 6.45. Leffateatteri oli mukavasti kävelymatkan päässä ja päästiin jopa tuo matka kastumatta. Teatterilla tavattiin pariskunta joista rouva kertoi olevansa italialainen ja herra hollantilainen. Herra tosin syntynyt ja kasvanut Melbournessa eikä koskaan käynytkään Hollannissa, rouva syntynyt Australiassa ja kerran käynyt 17-vuotiaana Italiassa. Rouva puhui myös auttavasti italiaa, mutta silti heräsi ajatus että mistä tulee tarve olla jotain muuta kun aussi kun kuitenkin on syntynyt ja kasvanut täällä. Onko se jotain parempaa kun kertoo olevansa jonkun muun maalainen kun on sukujuuret siellä muualla? Vai onko se vain vahvan kotikasvatuksen tulos että ollaan italialaisia tai hollantilaisia kun vanhemmat on sieltä kotoisin? Tunteeko muualla kasvanut ja syntynyt suomalainen olevansa suomalainen vaikkei koskaan olisi Suomessa käynytkään?
Tytöt kävivät ensimmäistä kertaa elokuvissa Australiassa ja ensimmäistä kertaa täysin englanniksi. Italiassa kaikki on dubattu, niin telkkarissa kuin leffatkin. Vain satelliittikanavilta näet ohjelmat alkuperäiskielellä tekstityksellä. Ranskassa on vasta pari vuotta pääasiallisesti ollut kieli alkuperäinen ja ohjelmissa tekstitykset. Suomalaiset kuulee huomattavasti enemmän siis englantia kuin esimerkiksi ranskalaiset tai italialaiset. Sanoinkin että luultavasti suomalaiset viimeiset 20-vuotta Kauniita ja Rohkeita katselleet mummotkin ymmärtävät auttavasti englantia sillä perusteella millaisella hartaudella niitä kaunareita seurataan… Selvittiin kuitenkin ihan hyvin, kaikki ymmärsi missä mentiin ja leffa oli ihan viihdyttävä. Mielenkiintoisempia saattavat kyllä olla aiemmat osat, mutta kyllähän tänkin kattoo siinä missä jonkun muunkin action pläjäyksen. Mä olin kyllä pettynyt siihen miten Tom Cruisesta on tullut vanha. Ei sitä enää viitti kattella ilman paitaa kuola valuen ja kasvoistakin jo näkee ettei enää olla ihan nuori. Meillä oli mukava ilta eikä sitä latistanut edes vaikka kastuttiinkin matkalla takaisin leirintäalueelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti