odottavan aika käy pitkäksi

WA rekisteriote, mun maksukuitti niitattuna

Siltä nyt tuntuu. Kun ei ole töissä ja suurin innostus kaupungin tutkimiseen on jo ohi, aikaa vaan jää liikaa. Niinpä mä eilisen kulutin uppoutumalla kirjaan... Helposti ajattelee että käääk! hukkaa yhden kokonaisen päivän reissusta lukemiseen!!! Mutta mä oon täällä melko kauan niin ei oo ihan verrannollista parin viikon lomamatkaan, enkä pode huonoa omaa tuntoa. Roadtripia mä odotan ja toisaalta oon vähän kauhuissani... Ihan vain siitä kun ihmiset todellakin muistuttaa joka kerta kun kuulee että minne oon lähdössä ajaan, että JOS auto hajoaa outbackilla... Älä jätä missään tapauksessa autoa, varaa riittävästi juomavettä ja polttoainetta. Niin ja että ymmärrätkö oikeasti kuinka pitkästä matkasta on kyse? No en kai sitten, mutta eiköhän se selviä. Autolla en oo pahemmin ajellut, mutta sen verran kuitenkin että ollaan "tutustuttu". Se tuntuu melkos mukavalta, vakaa ajettava, yllättävän kevyt, muttei missään tapauksessa ketterä.Vauhti on ihan sama ajatko viittäkymppiä vai satasta, eroa ei huomaa kun mittarista. Vaihteet tuntuu pelaavan mukavasti, jarrut toisinaan voi vähän pitää ääntä, mutta siinä se sitten onkin. Ilmastointi toimii, mutta en oo käyttänyt. Pihistelen... Ainoo mikä EI toimi on puhalluksen säätäminen, on ihan sama mihin namiskaa väännät, puhallus tulee jalkoihin ja ilman ilmastointia se puhaltaa kuumaa. Oon sen ajanut pariin parkkiruutuunkin ja ihan mukavasti taipuu, kerran oon peruuttanut sen myös taskuparkkiin parin auton väliin eikä ollut ongelmia. Ajaminen on edelleen yllättävän helppoa väärältä puolen autoa ja väärällä puolen tietä.

Edellisen päivityksen jälkeen on ollut mm. pienen pieni baarikausi, vähän maisemia, rantaelämää ja vaihteeksi myös koiranäyttelyä. Facebookiin oon ladannut muutaman kuvan ja yhden videonkin menneen viikon aikana, katotaan saako niitä tännekin... Baarikierros alkoi italialaisten kanssa tiistaina Hip-E Clubilta, jatkui ranskalaisten kanssa The Mustang Bariin keskiviikkona ja päättyi irkkutyttöjen kanssa biletykseen The Deenissä torstaina. Ja ehkä parasta että rahaa ei kulunut yhtenäkään iltana oikein mitään! Munhan mielestä juomiseen kulutettu raha on usein hukkaan heitettyä... Tiistaista kerroinkin jo viimeksi että tarjolla oli ilmaset hodarit ja drinkki. Keskiviikkona olisi ollut vastaava tarjoilu 5$ hintaan. Torstain paikka oli ihan vaan tanssibiletystä, ei mitään backpacker-tarjoilua, mutta silloin kumosin eniten drinkkejä... Keskiviikon The Mustang Bar oli loistava! Siellä oli aivan mahtava cover-bändi soittamassa, soittivat laidasta laitaan kaikenlaista musiikkia ja olivat loistavia lavalla! 

 

Toivottavasti video toimii, pitäisi mennä FB ladattuun videoon. Ranskalaisten joukkoon eksyin vähintään yhtä vahingossa kun italialaisten, ranskalaiset kämppikset Catherine ja Maryne (tosi vaikea nimi sanoa eikä mitään hajua miten kirjoitetaan) kysy ja mä noin puolen minuutin harkinnan jälkeen heitin yövaatteet vaihtoon... Meitä oli hostellilta siellä varmaan lähemmäs 20 henkee kun päästiin perille! Torstaina istuskelin sekalaisen seurueen kanssa takapihalla, lähinnä irkkuja, mutta vahvistuksena pari brittiä (yksi skotti), saksalaista ja aussi. Vietettiin vähän niin kun sen saksalaisen kämppikseni Chrissien (mä edelleen lapsellisesti kieltäydyn kirjottamasta Tissie) läksiäisiä, sen lähti lento sinne jonnekin jumalan selän taakse pohjoseen perjantaiaamuna. Irkkutytöt Amy ja Christine halus ehdottomasti tanssiin ja mä lähdin mukaan. Mentiin "kunnon" tanssipaikkaan jossa oli kolme erilaista tanssialuetta. Tanssittiin lähemmäs neljä tuntia yhteen menoon! Hämmästelin kyllä kovasti aamulla että miten mun jalat EI oo kipeet... Perästä piti tulla vielä pari tyyppiä, ja oli ne tullutkin, mutta ei koskaan törmätty baarissa... Hostellilla yöllä kyllä nähtiin. Darragh (irkku) oli saanut 200$ sakon kadulla juomisesta, ei ollu sitten sille kovin edullinen ilta... Perjantaina en enää suostunut lähteen mihinkään kun olin sopinut lauantaille Allisonin kanssa koiranäyttelykeikan, mun tarvi olla Oats Streetin asemalla aamulla 7.30am. Niinpä istuin vaan porukan kanssa takapihalla höpisemässä.

Lauantaina oltiin tosiaan Allisonin kanssa jälleen koiranäyttelyssä. Wanneroo Agricultural Show oli kuitenkin enemmän kuin koiranäyttely, siellä oli hevosia; näyttely ja ainakin estekisat, tivoli, undulaatti-näyttely (todellakin...), tsiljoona kojua roinaa, kameliajelua, jne. Laitan Wanneroo Show'sta oman postauksen niin ne joita ei koira/hevos/undulaatti-jutut kiinnosta voi jättää väliin ;) Näyttelyn jälkeen mentiin Allisonin ekan collien (pk) kasvattajan luo ja vietettiin koko ilta katellen kuvia Sylvian koirista sieltä 70-luvulta viimeisiin. Sylvia ei enää kasvata, mutta seuraa mielenkiinnolla pitkäkarvaisia. Juu, nahkat ei oo Sylvian juttu. Oli melkosen mukavaa ajanvietettä!

 Jonkun päivän vietin myös tutkien Fremantlea, mutta unohdin sillä reissulla kameran kämpille joten ei oo kuvia. Ja perjantaipäivän vietin suomalaisseurassa Scarborough Beachilla. Kyllä, minä maata möllötin rannalla ottamassa arskaa melki koko päivän! Enkä palanut, mutta voin kertoa että täällä ruskettuu vaikka käyttää suojakerrointa 30 ja muistaa lisätä sitä pari kertaa päivän aikana. Ei mulla mitään kamalia rusketusrajoja ole (hmpf, näkisitte britti-Jamesin... Käsivarsissa ainakin kolmea sävyä rusketusta ja vitivalkoinen "t-paita" yläkropassa!), mutta väriä on tullut pintaan ja perjantaina rannalla tankinista jäi omat rajansa. Kävin myös ekaa kertaa ever kastautumassa Intian Valtameressä! Uimisesta ei tuolla rannalla voi puhua koska aallot on niin isoja ettei oikeasti voi uida. Oli hieno kokemus miten rantavedestä aallot vei mukanaan syvemmälle, ranta on pitkälle kohtuullisen matalaa, mutta siellä on äkkisyvää koska isot aallot heittelee pohjan hiekkaa. Suomalaisseurue käsitti mut, Niinan ja Ulriikan. Ulriikka on tullut ausseihin syyskuussa ja kiertänyt poikaystävänsä kanssa autolla Sydneystä pohjoiseen ja sisämaata pitkin alas Melbourneen kahdessa kuukaudessa. Mulle heräsi ajatus että josko voisin ajaa ympäri Australian? Ajaisin itärannikkoa pohjoiseen ja siellä pohjoisrannikkoa ja etelärantaa pitkin takaisin Perthiin ja lähtisin täältä takaisin kotiin? Aika pitäisi kuulemma riittää...

Auto!

mun reissumotto tästä lähtien!!

Täällä alkaa ihan oikeasti nyt kesä. Tällä viikolla on lähes joka päivä ollut jo lämmintä sen +30'C! Se on oikeasti paljon! Tänään on ehkä lämpimintä, mittari näytti juuri kaupungilla 34.7'C. Huomiselle on luvattu 36'C... Mutta viikonloppuna ja ens viikon alussa pitäis laskea 25'C tuntumaan.



Auton sain eilen ja kävin sen heti rekisteröimässä. Täällä systeemi on sellanen että omistajanvaihtopaperit ei oo mitenkään yhteydessä auton rekisteripapereihin. Omistajanvaihtopaperit saa postista ja rekisteripaperi on vaan valkonen paperi jossa lukee kuinka pitkään rekisteröinti on voimassa ja mitä se on maksanut. Omistajanvaihtopapereita on kaksi kappaletta, yksi myyjälle ja yksi ostajalle, kummankin pitää oma kappaleensa toimittaa rekisteröintitoimipaikkaan. Australialaiset voi sen tehdä postitse ja saavat sitten laskun omistajanvaihdosta postissa kotiin, mutta ulkomaalaisten täytyy ainakin mun saaman tiedon mukaan käydä paikan päällä hoitamassa rekisteröinti. Itse rekisteröinti ei oo kallista, noin 15$, mutta sen päälle tulee auton hinnasta 3% valtiolle. Toi 3% oli Stamp Fee, tiiä sitten mitä se Suomessa vastaisi. Mun Transfer Fee + Stamp Fee oli yhteensä jonkun 84$.

 herra Holden Beatty Lodgen takapihalla

Rekisteröinti on täällä määräaikainen, vähän samaan tapaan kun meidän vanhan mallin mukaiset verot jotka maksettiin aina kalenteri vuodeksi kerrallaan eivätkä olleet omistajakohtaisia. Täällä rekisteröinti tehdään määräaikaisesti eteenpäin ja se siirtyy auton mukana seuraavalle omistajalle, niinpä parhaita autoja ostaa ja myydä on ne joissa on pisimmälle rekisteröintiä jäljellä. Mun autossa rekisteröinti on voimassa heinäkuun loppuun ja mähän oon silloin jo takasin Suomessa. Osavaltioittain on hieman eroja noissa rekisteröinti asioissa ja se minkä osavaltion kilvissä auto on vaikuttaa myös myyntiin. WA (Länsi-Australia) rekisteröity pitäisi olla helpompi myydä koska täällä ei vaadita Roadworthy-tarkastusta omistajaa vaihdettaessa. Roadworthy on vähän niin kuin meidän katsastus, mutta sain juuri eilen kuulla ettei näillä esimerkiksi ole käytössä jarrudynamoa... Eikä autoa muutoinkaan tutkita kuin pintapuolisesti. Ja Roadworthyn läpäseminen on näitten mielestä tosi hankalaa! Daa! Kaipaisivat vähän vertailukohtaa... Mun ropposelle on tehty Roadworthy noin neljä kuukautta sitten koska se siirrettiin Victorian kilvistä WA:n kilpiin. Toivottavasti se on hyvä peli.

 

Eilen käytiin Niinan kanssa ajelemassa Fremantleen katsomaan auringolaskua rannalle. Se oli kaunis! Kuvat on siis Fremantlen oisko ollut South Beachilta? Oli todella uskomatonta kuinka nopeasti aurinko todella laski kun se laski. Siitä kun koko aurinko näkyi siihen että se oli "pudonnut" meren taakse ei mennyt kuin maksimissaan kaksi minuuttia! Järjetöntä! Korostan vielä että se oli KAUNIS!

Hostellin varausta on nyt myös jatkettu 2.12. saakka. Hylkäsin ajatuksen pohjoseen lähdöstä ihan siitä syystä että aikaa ja rahaa on liian vähän ja matkaa liikaa. Sen sijaan roadtrip mitä varten auto on hankittu on erittäin voimissaan, mulla on jopa jo yksi matkatoveri! Italialainen Laura lähtee mun mukaan. Koitetaan saada porukkaan vielä ainakin yksi, mahdollisesti kaksi, niin kulut vielä vähän pienenee.

Kävin eilen myös ensimmäistä kertaa baarissa täällä! Laura kysyi kun olin juuri tullut takaisin hostellille Fremantlesta että haluatko lähteä Hipe Clubille backpacker-iltaan? Lähtöön oli aikaa 20min ja ehdin loistavasti käydä suihkussa ja heittää vähän fiksummat kuteet ylle. Backpacker illoissa on yleensä jotain vähän extraa ja Hipe Clubilla ne jako packereille liput joilla sai ilmasen hodarin ja drinkin. Meitä oli hostellilta seitsemän hengen porukka, mun ja Lauran lisäksi 5 kundia ja mä olin ainoa porukasta joka ei puhunut italiaa! Noista viidestä kundista oli kaksi sveitsiläistä, molemmat sieltä italian kieliseltä alueelta. Oltiin baarissa ihan vain pari tuntia, syötiin hodarit ja juotiin drinksut, tanssahdeltiin hetki ja tultiin pois.

Niina

Maanantai-iltana istuin takapihalla pääasiallisesti irkkuseurueessa ja nautin elämäni ensimmäisen BeezNeez-oluen joka ei ollut edes kovin pahaa. Eikä ollut kovin pahaa myöskään goon eli halpa pöntössä myytävä viini. Goon on tosiaan sellainen yleisnimitys kaikille halvoille pönttöviineille. Porukassa oli pääasiallisesti irkkuja, mutta myös pari "vanhempaa" aussiukkoa, jotka on kaivoksilla duunissa ja asuu täällä vapaat viikkonsa, britti-Brett, geologi (voi luoja! ei saa aloittaa minkäänlaista keskustelua jossa sivutaan mitään maaperään liittyvää tai aiheesta ei päästä eteenpäin! Brett rakastaa kiviä) joka ajaa keltaista Morris Minoria ja britti-James, myös geologi muttei niin intohimoinen. Niin ja saksalainen kämppis Chrissie. Meillä oli mukavaa... Käytiin monia hauskoja keskusteluja ties vaikka mistä aiheista, sen mitä muistan on että jos näet outbackilla taustapeilistä että RoadTrain lähestyy - aja sivuun, tai vaihtoehtoisesti pakene ja lujaa! RoadTrainit on näiden rekkoja, yhdistelmiä, jotka on tosiaan pari kertaan sen mittasia ku Suomessa. Noi kaivoksilla olevat aussiukot puhu että 56m pitkä RoadTrain ei oo harvinainen. Niiden näkemiseltä ei voi välttyä kun lähtee kaupungin ulkopuolelle autolla. Lupaan ottaa kuvia! Irkkutytöt Amy ja Christine meni viä yöllä kattoon Twilightin kahta ekaa osaa kun mä lähdin nukkuun.

By the way... Musta on vallan mukavaa kun näin kuumana ajankohtana hostelilla vilisee joka puolella melko hyvän näkösiä miesvartaloita ilman paitaa! Eilen mulla oli sellainen hölötyspäivä että kun tultiin Hipe Clubilta respan Riccardo joutu mun kälätyksen uhriksi kun tein ohimennen huomaamattani semmosen elämänkerta-kyselyn... Mutta kivasti se jakso osallistua ilman että tuntu yhtään tuskaselta. Pahoittelin sitten kyllä kovasti uteliaisuuttani. Sanotaan nyt vaikka niin että mielenkiintonen tyyppi, vaikka onkin italialainen.

hei hei mitä kuuluu, sä kysyt ja kaikki on ok

Rauhaiseloa. Laiskoja aamuja ja aikaisia nukkumaanmenoja. Ehkä vähän jo arkea.

Pari uutta ihmistä oon tavannut, italialaisen kämppiksen nimeltä Laura ja suomalaisen reissaajan nimeltä Niina. Laura on tullut ausseihin syyskuussa ja palasi tänne tällä viikolla kuuden viikon farmityön jälkeen. Ja suunnittelee jo seuraavaa farmiduunia. Siellä kuulemma työ on oikeasti raskasta, Laura poimi meloneja, mutta siitä maksettiin mukavasti, noin 200$ /12h työpäivä. Siitä tulee viitenä päivänä tonni ja töitä olisi ollut vaikka joka päivälle. Laura haluaa joskus elättää itsensä valokuvauksella ja näyttikin FB:sta vinon pinon kuvia farmilta. Hyvältä näytti mutta tiedä sitten kuinka helppoa sillä on itsensä elättää...

Suomalaisen Niinan tapasin ihan vasta tänään. Niinan kanssa vaihdeltiin muutama viesti dundernewsin foorumin kautta jo ennen mun lähtöä ja menneellä viikolla kyselin että joko Niinalla on tiedossa päivä jolloin tulee Australiaan. Perjantai oli sitten se päivä ja tänään sunnuntaina tavattiin. Sattumien summana huomattiin asuvamme myös samassa hostellissa! Niina on majoittuneena sinne samaan huoneeseen 77 jossa mä asuin ekan viikon ja saksalainen Chrissie viime viikon.

Chrissie lähtee perjantaina töihin pohjoiseen. Oli saanut paikan jostain pikkukylän pubista tms läheltä Karrathaa jonne Bianca lähti menneenä perjantaina. Chrissie tienaa barmaidina noin 25$/h, majoituksen ja ruuat joutuu itse maksamaan ja lennot tonne kylään, mutta pitäisi siitä säästöönkin jäädä. Työnantaja maksaa lentojen hinnan takaisin jos Chrissie on tuolla kaksi kuukautta. Ilmeisesti sinne takapajulaan on vaikea saada henkilökuntaa joka pysyisi.

Mitäs minä sitten... Ostin tänään auton. Kai. Saan sen vasta tiistaina kun sillä oli menoja vielä huomenna. Olisin saanut sen jo tänään jos olisin välttämättä halunnut mutta kun en tarvi niin ihan sama. Penniäkään en oo vielä maksanut, mutta 2800$ siitä köyhdyn. Tai en oikeastaan autosta niin paljoa kun saan sen mukana ison kasan kaikkea camping-kamaa. Auto on sellaiselta saksalaiselta reissaajalta joka oli sen noin vuosi sitten ostanut Victoriasta (osavaltio) ja ajanut sillä lähes ympäri Australian, 25 000tkm. Myynti-ilmoituksessakin oli melkos ihastuttavat kuvat:

 Auto on nähnyt paljon ja on sillä jo ikääkin... Kyseessä on Holden Commodore (linkki wikipediaan) vm 1997, 3.8 litrasella V6 koneella ja automaattivaihteilla. Potkua siis pitäis ainakin riittää ja matkateon tuntua koneen puolesta vaivattomalta. Kulutus sen sijaan ei hivele diisselillä kulkenutta, Dan oli saanut sen parhaimmillaan viemään 8L/100km mikä sekin on mun mielestä paljon! Hieman haikeana muistelen Fiikkuksen vajaata viittä litraa diisseliä... Katotaan kuinka haikeana muistelen kun joudun tota alkaa tankkaan! Auto sisänsä on vähän yli mun budjetin, mutta laskin että koska joudun kuitenkin hankkimaan camping-kamaa ja tässä tulee mukana niin ollaan aikalailla samoissa hinnoissa. Paitsi että nää kamat on todettu käyttökelpoisiksi enkä mä pääse kahmiin "mä tarviin varmaan tommosenkin"-tyylisesti kaikkea turhaa joukkoon.

Sitten voin vähän järkyttää kaikkia jotka mun autohistoriaani tuntee... Holden on nimi jolla Ooppelia myydään täällä. Niin. Kyllä. Aivan. Se on siis Ooppeli. Aussi-Ooppeli. Ja kyllä. Mä olen sanonut melko monta kertaa että EI ENÄÄ IKINÄ OOPPELIA!!! Mutta täytyy varmaan oikeasti ymmärtää jo vähitellen että koskaan ei saisi sanoa ei koskaan...

pari tuttua Ooppelia, yllä Holden Barina (eli Corsa) ja tässä Holden Astra

Mulla on täällä majoitus varattuna 28.11. saakka ja siihen asti ajattelin täällä pysyä. Nyt on vähän auki että mitä sitten? Olen luvannut Allisonille mennä sen kanssa Bunburyyn näyttelyyn joulukuun eka viikonloppu, joten kovin pitkälle Perthistä en ennen sitä lähde. Vähän olisi ajatus jos vaikka kävisi tuosta ma 28.11. eteenpäin perjantaihin 2.12. saakka ajelemassa jossain tuolla Perthin pohjoispuolella. Testaisi autoa ja camping-varusteita ja saisi sitten vielä Perthissä paranneltua kumpaakin jos tarpeen? Rahaahan tässä palaa ihan perkeleesti eli kun duuni Janen luona loppuu mun pitää todellakin löytää jotain mistä maksetaan  t o d e l l a  nopeasti.

Niin joo ja ostinhan mä lauantaina puhelimenkin... Sekin uutinen jo itsessään voi järkyttää mua tuntevia, mutta lukekaa ja järkyttykää lisää; siinä on kosketusnäyttö! Ja makso 199$. Ostin sen vaan siitä syystä että kun lähden Perthistä eteenpäin on hyvin todennäköistä ettei mun vanhalla puhelimella olisi senkään vertaa kuuluvuuksia kun jollain normipuhelimella. Telstralla on sellainen NextG-verkko joka on se mikä toimii tuolla kehityksen ulkopuolella ja tää oli sellainen puhelin jolla pääsee NextG-verkkoon plus saan luettua mailit plus voin mahdollisesti käyttää myös langattomana nettinä läppärille. Kun kaikella todennäköisyydellä tuolla Vodafonen nettitikulla ei oo mitään virkaa kaupungin ulkopuolella...

Breaking Dawn

Twilight elokuvasarjan tuoreimman osan ensi-ilta oli eilen, osa 1. viimeiseen kirjaan perustuvasta elokuvasta. Mä en oo mikään erityinen fani ollut koskaan, mutta on ne mun mielestä ollut mukavaa viihdettä. Kirjoista luin kaikki muut paitsi tän viimesen kun siinä kohtaa alko menee vähän turhan lennokkaaksi ja kirjoista pidin isosti. Elokuvien parasta antia on EHDOTTOMASTI ollut Taylor Lautner eli Jacob, ihan kamalan hyvä kroppainen teinipoika... Vai voitko väittää muuta?

Leffaan lähteminen tosiaan tuli vähän yllättäen. Kun olin lopettanut netissä roikkumisen menin sitten notkumaan takapihalle Lewisin ja kumppaneiden kanssa, siellä oli myös saksalainen ex-kämppis Christiane ja uusi tuttavuus irlantilainen Amy. Tytöt tössöttivät olevansa lähdössä katsomaan Breaking Dawnia ensi-iltaan ja heittivät siinä sivussa sitten että heeeeei, lähetkö mukaan? Kello oli siinä kohtaa ehkä 22.50 ja leffa alkamassa 00.03 eikä mulla lippua... En miettinyt hetkeäkään vaan lupasin heti. Netin kautta löydettiin vielä mulle lippukin ja ei muuta kuin pika-pikaa bussipysäkille. Leffateatteri oli tosi tosi iso, meidän näytös oli salissa 11 ja samaa leffaa näytettiin 00.01, 00.02, 00.03, 00.04 ja 00.05. Meidän sali oli semmonen Tampereen Plevnan ykkösen luokkaa, jalkatilaa vähän enemmän ja snack-vaihtoehtoja oli huomattavasti enemmän mitä saliin olisi saanut tuoda. Mun lippu ei alunperin ollut muiden kanssa samaan riviin mutta Amy kävi sen vielä vaihtamassa. Meitä oli siellä sitten 4 "tyttöä" hostellilta ja yhden meistä italialainen kaveri. Itse leffa ei kovin kummonen kokemus ollut, odottelin suurimman osan ajasta että jotain alkaa tapahtuun ja kuolasin Jacobia. Ja sitten se leffa loppu. Kirjaa en edes oo lukenut, vain takakannen eikä ainakaan tässä ekassa osassa ollut mitään yllätyksiä.

Tän päivän kulutin outlet-ostoskeskuksessa. Kaikkea oli tarjolla ja hinnatkin näytti halvemmilta kun kaupungissa, mukaan ei silti tarttunut kun pari hömppäkirjaa ja yksi 1,90$ maksanut Camping-opas. Löysin uuden vaatekaupankin jossa myydän mahtikokoisia ja mukavan näköisiä vaatteita! Tää oli nimeltään Crossroads, tuntu halvemmalta kun CityChic ja vaatteet vähän ehkä painottu "tavallisempiin". Mitään ei tarttunut mukaan vaikka sovittamassa kävin useampiakin, ei vaan tuntunut siltä että mikään niistä olis tosissaan halunnut mulle. Yhdessäkään kenkäkaupassa en käynyt, en uskaltanut. Kerran olin eksyä mutta sitten sisäinen ääni heräsi huutamaan että eeeeeei, et tarvi enää yksiäkään kenkiä... Viimesimmät ostin Hillarys Boat Harbourista, thong crocsit eli Crocsit varvastossuina. Mulla oli kahdet kun tulin tänne, nyt mulla on.... parit enemmän. Jos joku tänne eksyy ja haluaa kyseiseen ostoskeskukseen niin keltainen kissabussi (CAT) pysähtyy mennen tullen kohdalla ja paikan nimi on Harbour Town www.harbourtown.com.au. Mennessä SmartRiderin lataus aiheutti pari ylimääräistä sydämenlyöntiä kun se herjasi mun kortista että väärä tunnusluku, ota yhteyttä pankkiin! Eikä tasan ollut väärä tunnusluku! Vaihdoin suomalaiseen Electroniin ja teki saman, niin jäi sitten sillä kertaa SmartRider lataamatta. Automaatilla kortti toimi kuitenkin moitteetta ja paluumatkalla sain bussikorttiinkin virtaa.

Kävin myös siinä Harbour Townin naapurissa jonottamassa reilun puoli tuntia että saisin viisumitarran passiin muistoksi. Turha reissu, jonotus palkittiin it-ongelmilla. Toivottivat huomenna uudestaan. Mun on pitänyt käydä tarra hakemassa siitä lähtien kun tulin tänne, mutta en vaan oo muistanut. Kerran etsin toimistoa mutta kun se ei heti löytynyt niin annoin olla. Tarra ei oo mitenkään pakollinen, suurin osa ei sitä kuulemma edes hae kun ei sitä missään tarvita, mä aattelin että on se silti kiva muisto. Odotellessa seurailin vastapäätä istuvia punatukkaisia irkkuveljeksiä, puheista vielä selvisi että olivat kaksoset. Mutta sitä ei noin ulkonäöllisesti olisi kyllä huomannut, sorppa Katri ei oo kuvia eivätkä olleet identtiset! Nyt ei tuu kuvia, kamerassa taitaisi kyllä olla yksi leffaan liittyen...

Melbournen matkasuunnitelmat on nyt sillä tavalla että Zane laittoi tänään viestin että oli saanut matkatoverin Tasmaniaan saakka mikä on hänelle paras vaihtoehto. Eli en pääse Zanen kyytiin. Britt laittoi tänään kimppamailin kaikille siihen yhteyttä ottaneille ja ehdotti että jos tavattais kaikki sunnuntaina Swan Valleyssa SupaGolfin merkeissä, sen takia kaikki että ne jotka ei sen kyytiin mahdu voi vaikka yhdessä etsiä kyytiä. Ihan kiva idea, mutta jotenkin epäilen ettei tuota tulosta. Ilmoitin kuitenkin että voisin mennä, mutta näyttää melkoisen hankalalta päästä Swan Valleyyn sunnuntaina julkisilla... Tällä hetkellä alan kallistua ostamaan sittenkin auton. Vähän hirvittää mutta pyysin Allisonilta ja sen mieheltä apua. Allisonin mies Keith on autoharrastaja, pakertaa autojen parissa päivät pitkät. Virittelee ja rakentelee lähinnä vanhoja Holden lava-autoja. Lupaan jossain kohtaa teille postauksen australialaisten Holdeneista ja ute-nimellä kutsuttavista lava-autoista.... Kerroin Allisonille että sijoitan max 2500$ ja mitä halvempi sen parempi. Tavoite on ostaa farmari jossa voisin sitten nukkua siellä takana kun kaataa takapenkin. Merkillä, mallilla, kilometreillä tai vuosimallilla ei oo väliä. Jane, jonka luo olen menossa Castlemaineen, sanoi myös yhdessä mailissa että heiltä ei pääse julkisilla mihinkään vaan pitää olla auto jos meinaa liikkua.


PS. ootkos lukenut blogin alusta saakka? Ensimmäinen teksti on helmikuulta.

Zane To Mel

Kävin tänään ekaa kertaa ostamassa leipomosta croissantin lounaaksi, croissantin kavereina oli pikku pussi sipsejä ja litran pullo jääteetä. Jälkimmäiset kuuluu myös listaan tänään ekaa kertaa, eka kyseisen merkkinen sipsipussi lounaalla ja eka LITRAN jääteepönikkä. Muita ekoja kertoja tälle päivälle on eka kerta kun ajelin bussilla vain yhden pysäkin välin ja että kävin ekaa kertaa julkisesti esiintymässä tankinissani (tankeroimassa), Biancan ja paahtavan auringonpaisteen pienellä kannustuksella pulahdin ekaa kertaa uimaan hostellin altaaseen. Ja voin kertoa että teki hyvää! Aivan ihana viilentyä altaassa kun ilma on paahtavan kuuma! Juu älä kysy paljoko oli lämmintä, en tiä, mutta todella kuumaa. Puhelimen pärähtäminen soimaan valitettavasti keskeytti mun nautiskelun. Puhuin ensimmäisen englannin kielisen puheluni täällä. Hyvin nopean sellaisen. Ruudussa luki Zane To Mel, mikä tarkoittaa mahdollista kyytiä Perthistä Melbourneen. Zane tiedusteli että pystynkö aikaistamaan tapaamista tunnilla eikä se tuottanut mitään tuskaa. Mitä nyt uinti jäi vain kerta pulahdukseen. Tapaaminen oli sovittuna The Garden nimiseen pubiin, melko ihastuttava ulkoilma ravintola! Tilasin tänään ensimmäisen siiderini täällä, pyysin kuivinta mitä löytyy ja sain tuopillisen jotain sakean keltaista. Kerto mies tiskin takana nimenkin mutta meni vähän ohi, vaihteeksi. Mä en selkeästi ole hyvä nimissä, mutta siideri oli ihan hyvää. Ei mikään uskomaton kokemus, mutta voin ottaa joskus toisenkin. Ilman nimee voi toki olla vähän haasteellista.

koirankakkaroskis puiston laidalla

Zane tuli paikalle aikaistetun aikataulun mukaisesti kahdelta ja paljastui ihan normaalin oloiseksi tyypiksi. Pieni parransänki, lyhyeksi ajeltu pää, vahva kehyksiset silmälasit (ilmeisesti vahvuuksiakin kohtalaisesti kun huomasin sellasen pullonpohja efektin...), normaali vartaloinen ja puhu selkeetä englantia. Juteltiin niitä näitä ja juttua riitti ihan mukavasti, ei tullut vaivaantunut olo missään kohtaa eikä mitään muutakaan "häikkää". Zane on alunperin kotoisin Etelä-Afrikasta mutta perhe on muuttanut Australiaan joskus 14 vuotta sitten. Hän on juuri eronnut italialaisesta tyttöystävästään, ilmeisesti erittäin juuri, mikä onkin yksi syy miksi haluaa lähteä toiselle puolen Australiaa joksikin aikaa. Zanen matkakohde on Tasmania, mun pysäkki Castlemaine olis vaan matkan varrella. Zane haluaa matkalla kalastaa, ei mitään järvikalastusta vaan ISOJA kaloja merestä! Mä kerroin että mä lähinnä tykkään sellasesta old school-kalastuksesta jossa laitetaan mato koukkuun ja istutaan laiturilla, mutta mä en sitä matoo laita koukkuun enkä koske kalaan. Sitten se haluaa mennä bush walkille, kysyin varovasti että minkähän pituisista vaelluksista puhutaan... Semmonen 15-20km päivässä on hyvä. Ok, no pystyn mä siihen, mutta tunnustin että en oo vuosikausiin käynyt minkäänlaisella vaelluksella eikä se ehkä olisi ollut mun to do -listalla. Mutta sinänsä ihan mielenkiintoista ja siinä näkee paljon sellaista mitä autolla ei. Zane kertoi juovansa melko paljon olutta ja punaviiniä, minä kerroin että juon hyvin vähän alkoholia yleensäkään enkä ollenkaan olutta tai punaviiniä. Viineistä valkoviiniä, muutoin siideriä, tavallisimmin vettä. Koitin pehmittää sillä että mullahan on vähän niin kuin tavoite opetella juomaan punaviiniä ennen kun täytän 30. Matkareitti olisi Perth - Esperance - Adelaide - Melbourne mun osalta ja matkaan kuuluisi ainakin Great Ocean Road eli ehkä Australian kuuluisin maisemareitti. Mä en osannut kertoa oikein mitään mitä mä erityisesti haluaisin matkalla nähdä, mitä turhia suunnittelemaan kun oon toisen reissuun menossa kuokkimaan niin mä vaan kuljen mukana, mutta Zane sanoi että hänestä olisi mukava kuulla mitä matkatoveri haluaa nähdä ja toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Niin joo ja meidän matkustusväline olisi Hyundai Getz. Kyllä. HYUNDAI GETZ. Semmonen rusinan kokonen auto. Mutta se on melko uusi, Zane oli ostanut sen pikku kaupunkiautoksi sille ja sen tyttöystävälle viime vuonna. Koomisinta oli yhdistää auto mieheen kun käveltiin yhtä matkaa The Gardenista pois, koska Zanen Getz oli mun kävelyreitin varrella parkissa. Lähtiessä Zane kulki mun perässä ja sitten kun se tuli siihen rinnalle käveleen ja mä käänsin katseen siihen päin huomasin katselevani ehkä kainalon korkeudelle!! Jestas pojat, mutta se oli pitkä!! Mä todellakin sain katsella niskat kenossa sitä ylöspäin kun se käveli siinä vierellä! Valehtelematta tyyppi olis sopinu koripalloilijoiden joukkoon pituutensa puolesta, aivan varmasti lähemmäs 2m! Ja tottahan toki mä sen myös sanoin ääneen... Mutta hillitsin itseäni sen verran etten ihan kaikkea sitä mitä mieleen tuli kaksimetrisestä miehestä ja kirpun kokoisesta autosta sanonut ääneen. Zane oli ihan huumorintajuinen ja meillä sillä osastolla meni hyvin jutut yksiin, joten saatiin ihan mukavat naurut sen pituudesta ja autosta. Niin ja tää kaksimetrinen kirpun kokoisella autolla ajeleva kalastuksen harrastaja silmälaseissaan ja viehtymyksessään alkoholin käyttöön on ammatiltaan arkkitehti. Nih.

Mä luulen että Zanen valinta ei osu muhun. Meillä oli mukavaa ja tultiin hyvin juttuun, mutta se voi olla kanssa sitä tyyppiä joka tulee juttuun vaikka puhelinpylvään kanssa jos tarpeen. Ja se on kovin liikunnallinen enkä mä sitten taas luvannut olla haltioissani kalastuksesta ja pusikkovaelluksesta. Ihan jees reissu meillä varmaan olis, mutta luulen tosiaan että se päätyy johonkin muuhun. Se oli jo pari tyyppiä tavannut ja vielä yksi oli loppu viikosta jäljellä, ainoa mitä se niistä sanoi oli ettei se sinne Getziinsä ota kun yhden joten sen pitää muille sanoa ei.

Uus huone on pieni. Onhan se toki vaan neljälle tarkotettukin, mutta sängyt on jotain lasten mallia! Ihan turkasen matalat kerrossängyt... Ja alimmainen kerros on vähän ahdistava kun ikkunat on jo katutason alapuolella. Mutta en mä valita, Bianca tekee sen munkin puolesta. Se on kyllä kertonut ihan ite olevansa fussy, mutta totta vieköön se on nipo. Ja ihan hyvässä hengessä sen nyt sanon. Sillä tosiaan riittää valitettavaa melki mistä vaan. BTW istun tällä hetkellä alakerran aulassa kun täällä on pistorasia ja sellanen pikku pikku humalassa höntsyilevä nuorehko hostelliasukas tuli kutsuun mua nauttiin alkomaholia niiden kanssa, mä naureskellen kieltäydyin kun ei toi juominen oo mun juttu, mutta kiittelin kutsusta. Herttasta =) ... itseasissa hän palasi jutustelemaan. Lewis Mahoney, britti, 28v, tullut muutama viikko sitten Perthiin ja ollut Ausseissa 7kk. Kerto olevansa perusbritti joka nauttii juomisesta ja ei aina aamulla tiedä mistä herää. Ja edelleen oon erittäin tervetullut takapihalle olusille niitten kanssa.

AQWA

The Aquarium of Western Australia oli UPEA! Ehdottomasti kannattaa käydä jos tänne päin maailmaa eksytte. Kaupungista pääsee kätevästi Joondalupin linjan junalla Warwickin asemalle josta hypätään bussiin 423. Bussi vie Hillarys Boat Harbouriin, joka on "kauppakeskus"/uimaranta/venesatama ja vaikka mitä muuta. Siellä ihan perällä rannalla on AQWA. Lippu on melko tyyris 28$ eli noin 23€, mutta kyllä oli sen arvoista! Tosin todettakoon ettei mulla ole aiempaa kokemusta niin minkäänlaisesta tommosesta ja Bianca sano että täällä niitä on vähän joka puolella. Tottahan toki AQWAlla on kotisivut, niitä pääsee tutkimaan täällä: http://www.aqwa.com.au/

Kuvia räpsin tsiljoona, mutta kuvausolosuhteet oli vähän haasteelliset tolle pokkarikameralle. Alkuun siellä oli Länsi-Australian jaettuna alueisiin ja joka alue oli esiteltynä.

Leafy Seadragon

Leafy Seadragon oli Great Southern Coastin alueella (Esperance, Albany, Busselton). Mä luulin niitä ensin vaan irronneiksi kasveiksi... Mutta kuvassa on siis totta tosiaan elävä ...kala?

Upein alue oli Shipwreck Coast jossa kuljettiin sellasessa tunnelissa akvaarion sisällä. Hait, kilpikonnat, kaikenlaiset pikkukalat ja rauskut uiskenteli ympärillä. Oli huisi kokemus, varsinkin kun satuin osuun paikalle kun siellä oli opastus! Mä olin varmaan ihan yhtä ihastuksissani kun ne lapset joita isit ja äippät oli tuonu paikalle.

Mä oon noin 110% varma että Satu ei olisi tonne tunneliin tullu... Mut se oli pojat komia!

 Kaikenlaisilla nimillä kulkevat meduusat tuupataan täällä hyvin herkästi nimekkeen Jelllyfish alle. Sen verran tänään opin että niitä tosiaan on montaa eri lajia eikä niillä ole aivoja ja ne on ollu täällä aikojen alusta saakka...

 Argh... Australiassa on melko surkeen hitaat nettiyhteydet ja tänään mun tikkuni tuntuu olevan vielä normaalia hitaampi... Ja jostain syystä esikatselukuvat on jotain ihan muuta kun todelliset kuvat ja näyttää vielä kuvat menevän ihan ihme järjestykseenkin! Saatte nyt sitten vaan kasan kuvia ja kuvatekstejä, mä en jaksa tapella tän kanssa =(

mustekala, lonkerot oli TODELLA ällöttävät!

Hillarys Boat Harbourin uimarantaa, täällä ei paljon aallot loiskutellut! Muttä oli hieman hämmentävää miten kuitenkin vesiraja eli aika reilusti, vesi "pakeni" välillä useita metrejä merelle ja tavallaan valu rantaan!

tää on Pallerolle, KYLLÄ vesi on erittäin kirkasta! Ja noi kalpeat jalat on todellakin jo saaneet vähän väriäkin...

noi ökypaatit makso maltaita ja niiden takana meni laituri ja siellä laiturilla oli kaikenlaisia kauppoja ja ruokapaikkoja

AQWAn koralliriutta

Rauskuallas oli ulkona ja nää tirpat oli läheisellä laiturilla, kenelläkään mitään ajatusta mitä nää on???

Suomeenkin on varmaan se 15 000km

laiturilla, jälleen kiitos itselaukaisimelle kuvasta!

Meri AQWAn rauskualtaan luota kuvattuna. Ilma oli aivan SUPER ihana! Ja meri kaunis...

AQWAssa oli allas jossa pääsi koskeen meritähtiä ja jotain kaloja ja rauskuja. Mä en tod. koskenu, mutta nää hullut...

viattoman näköinen meritähti, en koskenut. olis varmasti ollut ällö.

rauskun kasvot

ja rausku päältä

montako merihevosta löydät kuvasta?

tässä on vaan yksi

Nemo-kaloja!!

keltanen läiskä on kala

myrkyllinen kala, muttei vissiin tappava

myös myrkyllinen kala mutten muista oliko tappava

ei kala ollenkaan mutta tsekkaapa kilpi!

Sen verran vielä matkasta tonne että SmartRider pitää aina matkan alussa ja lopussa käyttää sellasessa lukijassa, Leedervillen juna-asemalta löysin sellasen ja käytin kortin siinä. Warwick Stn en sellasta löytänyt niin en sitten voinut "päättää matkaa" ja hyppäsin bussiin. Bussissa käytin kortin normaalisti lukijassa, eikä mitään ongelmia, mutta poistuessa sanoi vaan että yritä uudellen yritä uudelleen! PRKL. Noissa on sakkomaksu jos et "tagaa" molemmissa päissä ja multa nyt sitten meni sellanen sakkomaksu!! Mä hitto vieköön etsin siellä Warwickin asemalla lukijaa! Paluumatkalla tagasin vaan bussin mennessä ja tullessa, mutta junaan mennessä en edes yrittänyt ettiä lukijaa. Ei sitä siä ollut muutamaa tuntia aikasemmin niin tuskin olis sillä välin ilmestynytkään. Leedervillen asemalla vaan jätin tagaamatta. Pitäköön tunkkinsa....

Allison tapaaminen siirtyi huomiselle. Siellä on yksi pitkävillainen collie ollut kipeänä ja ne oli tänään viettämässä päivää eläinlääkärillä. Melbournen matkasuunnitelmat etenee sen verran että eilisistä yhteydenotoista pari tuottaa vähän tulosta, tapaan huomenna Leedervillen keskustassa The Garden nimisessä kahvilassa Zanen ja Brittin kanssa vaihtelin muutaman tekstarin ja lähetin sille pitkän mailin itestäni. Sain myös tänään mailia että olisin päässyt haastatteluun yhteen hotelliin joka on 8h matkan päässä täältä. Hain sinne joskus jo reilu viikko sitten, heti kun sain CV:n kohtuullisen näköiseksi ja nyt vasta ottivat yhteyttä. Ihan kiva silti että olisin päässyt haastatteluun. Nyt kuitenkin sanoin että kiitos mutta ei kiitos. Juuri nyt tällä hetkellä vähän kaihertaa, mutta mä koitan kattella jotain vastaavaa outback-duunia sitten idästä. Tai voihan sitä vaikka tulla tänne takas jos siä alkaa ahdistaan!